Täyttääkö etelänloma elimistön D-vitamiinivarastot? Johtuuko silmän elohiiri B-vitamiinin puutoksesta? Auttaako magnesium suonenvetoon? Kokosimme 10 yleistä myyttiä vitamiineista ja ravintolisistä – tiedätkö oikeat vastaukset?
Myytti 1. Halkeilevat suupielet, jatkuva elohiiri silmässä ja huonokuntoiset kynnet johtuvat B-vitamiinin puutoksesta
Halkeilevien suupielten syy on harvemmin B-vitamiinin puutos. Takana voi olla esimerkiksi bakteeri- tai sienitulehdus, jota ylläpitää kosteana pysyvä suupieli. Tulehdukselle altistavat atopiaan taipuvainen iho, ikääntyvillä madaltunut purenta tai proteesien käyttö.
Hyvä ravitsemus tukee ihon ja limakalvojen kuntoa. Esimerkiksi B2-vitamiini tukee ihon ja limakalvojen kuntoa.
Mistä elohiiri johtuu? Jatkuvan silmän nykimisen eli elohiiren syynä voi olla pitkittynyt stressi, väsymys tai liika kofeiini. Jatkuva elohiiri silmässä voi liittyä myös alkoholinkäyttöön.
Vitamiinit eivät varsinaisesti vaikuta stressiin, mutta useimmat B-vitamiinit tukevat hermoston toimintaa ja edistävät normaaleja psykologisia toimintoja.
Huonokuntoisten kynsien takana on harvemmin jonkin tietyn vitamiinin puutos, ja B-vitamiinin ei suoranaisesti tiedetä vaikuttavan kynsiin. Kynsiongelmien syyt voivat löytyä joistain sairauksista, esimerkiksi kynsisienestä, mutta myös kolhut voivat näkyä kynsissä muutoksina, kuten valkoisina täplinä.
Puutteellinen ravitsemus voi kyllä heijastua kynsiin. Jos olet pitkään syönyt huonosti tai ollut dieetillä, se voi näkyä lohkeilevina, hauraina ja liuskoittuvina kynsinä. Tärkeää on monipuolinen ja riittävä ravitsemus suositusten mukaisesti. Kynsien kannalta monivitamiinivalmiste, joka sisältää seleeniä ja sinkkiä, on hyvä valinta. Ne ovat tärkeitä hivenaineita kynsien kunnolle.
Myytti 2. Vain vegaani tarvitsee B12-vitamiinia purkista
Ravinnosta B12-vitamiinia saa vain eläinkunnan tuotteista, joten vegaanin täytyy ottaa sitä purkista.
Heidän lisäkseen ikääntyvien kannattaa kiinnittää huomiota vitamiinin saantiin. Suolen limakalvon toiminta alkaa heiketä noin 65-vuotiaana. Joskus se johtaa siihen, että B12-vitamiini ei imeydy kunnolla, ja vähitellen voi kehittyä B12:n puutos.
B12-vitamiini on tärkeä vitamiini punasolujen muodostumisen lisäksi hermoston toiminnan kannalta. Siksi lääkärit usein suosittelevat, että ikäihmisten B12-vitamiinin taso tutkitaan – etenkin, jos käytössä on lääkitys, joka vähentää vitamiinin imeytymistä.
Myytti 3. Tuhti annos C-vitamiinia auttaa ehkäisemään flunssaa
Ei ole osoitettu, että iso annos C-vitamiinia ehkäisisi flunssaa.
C-vitamiinilisä voi kuitenkin auttaa tukemaan vastustuskykyä. On näyttöä siitä, että C-vitamiinilisä tavallista suositusannosta isommalla annoksella tukee vastustuskykyä, jos treenaa paljon ja raskaasti.
C-vitamiinipitoisia ruoka-aineita, kuten vihanneksia, marjoja ja salaatteja, on hyvä nauttia jokaisella aterialla. Jos syöt niitä vain niukasti, voit hyvin ottaa C-vitamiinilisän tai C-vitamiinia sisältävän monivitamiinin käyttöön.
Myytti 4. Pärjään talven ilman D-vitamiinilisää, koska käyn etelässä viikon verran tankkaamassa aurinkoa
Auringon UVB-säteily muodostaa iholla D-vitamiinia. Koska Suomen talvi on pimeä, D-vitamiinia suositellaan lähes kaikille ikäryhmille päivittäiseen käyttöön vuoden ympäri. Ainoastaan aikuisille lisää ei automaattisesti suositella, paitsi pimeimpään aikaan lokakuun alusta maaliskuun loppuun.
Kesällä iholla muodostunut D-vitamiinivarasto riittää muutamaksi syksyn kuukaudeksi. Arvioidaan, että myös viikon etelänmatkalla elimistöön varastoituu muutaman kuukauden tarve D-vitamiinia. Se ei siis riitä koko talveksi, ja siksi päivittäisen D-vitamiinin nauttiminen on hyvä pitää mielessä.
Myytti 5. D-vitamiinista ei voi saada yliannostusta, joten sitä voi syödä isolla annostuksella
Auringon vaikutuksesta syntyvästä D-vitamiinista ei voi saada toksisia sivuvaikutuksia, mutta D-vitamiinilisää voi syödä liikaa – joskin haitat ovat harvinaisia.
Jos D-vitamiinia syö liian isoa annosta hyvin pitkään, se voi aiheuttaa pahoinvointia ja ruokahaluttomuutta, kalsiumin kertymistä elimistöön sekä munuaiskivien muodostumista.
Elintarvikeviranomaiset ovat määrittäneet, että D-vitamiinin turvallisen päiväsaannin yläraja on aikuisille 100 mikrogrammaa vuorokaudessa.
Jos syöt vahvaa D-vitamiinilisää jatkuvasti, voi olla hyvä tutkituttaa elimistön D-vitamiinipitoisuus. Lääkäri voi antaa tarkempia ohjeita sopivaan annostukseen.
Yleisesti ottaen kannattaa noudattaa pakkausten annossuosituksia, eikä ylittää niitä.
Myytti 6. Kun flunssassa syö sinkkiä, paranee nopeammin
On totta, että imeskeltävä sinkkiasetaatti voi lyhentää flunssan kestoa. Todennäköisesti vaikutus perustuu siihen, että se estää viruksen monistumista nielussa.
- Aloita käyttö heti flunssan ensioireissa.
- Ota sinkkiasetaattia muutaman tunnin välein pakkauksen ohjeen mukaisesti.
- Vuorokausiannoksen pitää olla yhteensä vähintään 75 milligrammaa.
- Käytä sinkkiasetaattia 5–7 vuorokautta. Sitä ei ole tarkoitettu jatkuvaan käyttöön.
Tavallisella sinkillä ei ole samaa vaikutusta kuin sinkkiasetaatilla, mutta se tukee normaalia vastustuskykyä.
Myytti 7. Väsymykseen kannattaa syödä rautaa
Rautalisää voi syödä, jos tietää, että oma rautataso voi olla alhainen. Siihen voi johtaa esimerkiksi runsaat kuukautiset, kuormittava treenaaminen tai huono syöminen.
Jos et ole asiasta varma, on hyvä keskustella lääkärin kanssa. Lääkäri voi todeta, onko kyseessä raudanpuuteanemia ja tarvittaessa suositella rautalisän tai -lääkkeen käyttöä.
Jos sinulla ei ole mitään raudanpuuteanemian syytä, niin monipuolinen, terveellinen ja riittävä ruokailu usein riittää takaamaan raudan saannin. Aterioilla kannattaa huomioida raudan lähteet ja nauttia myös vitamiinipitoisia salaatteja tai vihanneksia. C-vitamiini edistää raudan imeytymistä.
Vahvoilla rautavalmisteilla voi olla haittoja, kuten ripulia ja ummetusta, eikä niiden nauttiminen varmuuden vuoksi ole järkevää. Tarvittaessa voi turvautua miedompiin rautalisiin tai rautaa sisältäviin monivitamiinivalmisteisiin, joilla voit tukea päivittäistä raudan saantia.
Myytti 8. Magnesium auttaa suonenvetoihin
Suonenvetoihin on lukuisia syitä, kuten treenaaminen, poikkeava rasitus tai raajojen turvotus. Krampeille voivat altistaa myös raskaus, ikääntyminen tai jotkin lääkkeet.
Ei ole todistettu, että magnesiumin käyttö vähentäisi suonenvetoja ja lihaskramppeja.
Magnesiumia voi toki nauttia purkista. Esimerkiksi hikoillessa elimistöstä poistuu veden lisäksi suoloja, kuten magnesiumia. Magnesium on tärkeä lihasten toiminnan kannalta ja se tukee hermoston normaalia toimintaa. Ikääntyvien kannattaa keskustella magnesiumlisän käytöstä lääkärin kanssa.
Myytti 9. Monivitamiinivalmistetta kannattaa syödä varmuuden vuoksi
Jos olet perusterve ja syöt monipuolisesti, terveellisesti ja riittävästi, et tarvitse monivitamiinivalmistetta.
Joillekuille se on kuitenkin kätevä tapa varmistaa tärkeiden vitamiinien ja hivenaineiden saanti. Mieti asiaa, jos olet esimerkiksi tautikierteessä, toipilaana, laihdutat, syöt epäterveellisesti tai treenaat aktiivisesti.
Myytti 10. Jos syö paljon maitotuotteita ja käyttää kalsiumlisää, voi saada kalsiummyrkytyksen
Suurin osa elimistön kalsiumista on luustossa ja hampaissa. Se antaa niille niiden vaatiman kovuuden.
Jos noudattaa kalsiumlisän annosohjetta, ei liiallinen kalsiumin saanti ole vaarana perusterveellä ihmisellä. Elimistö säätelee muun muassa kalsiumin imeytymistä.
Yliannostus on harvinainen, mutta se voi olla mahdollinen, jos kalsiumlisää tai kalsiumin imeytymistä edistävää D-vitamiinia käytetään pitkäaikaisesti paljon enemmän kuin ohjeissa mainitaan. Mutta yleensä elimistöön kertyvän kalsiumin, hyperkalsemian, syy on jokin sairaus, kuten munuaisten pitkäaikainen vajaatoiminta.
Kalsium on tärkeä kivennäisaine, ja etenkin ikääntyvien ja maitotuotteita välttävien on hyvä huomioida riittävä kalsiumin saanti ruoasta. Eli jos et saa sitä ravinnosta tarpeeksi, käytä kalsiumlisää. Kysy tarvittaessa neuvoa lääkäriltä tai Yliopiston Apteekista.
Asiantuntijana Yliopiston Apteekin lääketiedon koordinaattori, farmaseutti Leena Äyräpää.
