Suonenveto jalassa? Näin hoidat ja ehkäiset lihaskramppeja

Suonenveto pohkeessa? Lihakset kramppaavat kesken juoksulenkin? Onko krampit vaarallisia? Äkillinen lihaskramppi, tuttavallisemmin suonenveto, on vaaraton mutta aina yhtä karmea yllätys. Krampit jaloissa saattavat herättää yöllä ja häiritä unta. Proviisori antaa vinkkejä lihasten kramppaamisen hoitoon ja kramppien ehkäisyyn.

Mistä lihaskramppi johtuu? 

Krampin kyllä tunnistaa, kun se osuu kohdalle. Lihaskrampissa lihas supistuu nopeasti ja tahtomatta ja jää siihen tilaan. Kun lihassyyt ovat supussa, ei happi kulje. Krampit jaloissa aiheuttavat puristavaa kipua. Lisäksi kramppaava lihas lyhenee voimakkaasti, minkä vuoksi lihaskramppi voi saada vaikka koko raajan omituiseen asentoon. Lihaskramppi jaloissa saattaa aiheuttaa voimakasta kipua, joka hellittää vasta, kun kramppaava lihas on vastavenytyksellä saatu pois krampista.

Pitkäkestoisen tai voimakkaan lihasten kramppaamisen jälkeen lihakset saattavat tuntua aroilta. Kramppeja voi esiintyä joka puolella kehoa niin ala- ja yläraajoissa kuin muualla vartalossakin.

Muista kivuista kramppi eroaa sillä, että jännittynyt lihas kovettuu ja jää tiettyyn asentoon. Kun esimerkiksi pohje kramppaa, nilkka ojentuu. Yleensä kramppi iskee juuri pohkeeseen, takareiteen tai jalkaterään, mutta yhtä hyvin raju suonenveto voi tulla ylävartaloonkin. 

Miksi lihakset kramppaavat?

Kramppeihin on monta syytä. Kylmyys supistaa lihaksia ja heikentää niiden liikkuvuutta. Toinen löytyy lämpöasteikon toisesta päästä: suonta alkaa helposti vetää hellepäivänä, saunan jälkeen tai lenkkipolulla, kun hikoilu tai hellesää aiheuttaa elektrolyyttihäiriöitä ja nestehukkaa.

Kehon magnesium, natrium, kalium ja kalsium vaikuttavat lihasten kykyyn supistua ja rentoutua. Kun näistä on vajausta, ei lihaskaan toimi normaalisti.

Yöllä vaaniva lihaskramppi on etenkin yli viisikymppisten vaiva. Ehkä siksi, että juominen jää vähemmälle tai siksi, että esimerkiksi verenpainetauti johtaa ylimääräisen suolan välttelyyn. Suonenvedot ovat tuttu riesa myös raskaana oleville ja heille, joilla on munuaisten vajaatoimintaa, suolatasapainon häiriöitä, suonikohjuja tai jotka syövät nesteenpoistolääkkeitä.

Mikä auttaa suonenvetoon: miten saada lihaskramppi pois?

Kramppi tai suonenveto laukeaa yleensä rauhallisella vastavenytyksellä. Paina jalkaa lattiaa vasten tai vastakkaiseen suuntaan kuin kiristys tuntuu. Jos lihas kramppaa lenkillä, pysähdy ja venyttele rauhallisesti. Jos olet uimassa, yritä saada maata jalan alle. Tämä on aina helpompaa, jos uit rannan suuntaisesti ja tarpeeksi matalalla.

Kun tilanne helpottaa, hiero lihasta kevyesti puristellen ja kivun sallimissa rajoissa. Kylmägeeli, kylmäpakkaus tai kylmä vesisuihku palauttaa lihaksen sokista ja auttaa myös aristavaan tunteeseen krampin jälkeen.

Jos kipu jää vaivaamaan, kokeile tulehduskipulääkettä sisältävää voidetta tai geeliä.

Miten voin tukea lihasten hyvinvointia? Mikä auttaa lihaskramppeihin?

Nesteytys on kramppien ehkäisyssä tärkeää, joten juo riittävästi. Pelkkä vesi on usein kuitenkin laiha lohtu. Kuumana päivänä on syytä juoda nesteytysjuomaa, jossa on elektrolyyttitasapainoa tukevia suoloja sekä magnesiumia. Nesteytysjuoman sisältämä magnesium edistää lihasten normaalia toimintaa.

Alkoholi ja kofeiini poistavat nestettä, joten ne saattavat aiheuttaa kramppeja. Ota siis oluen, viinilasillisen ja kahvikupin kanssa aina myös lasi vettä.

Yöllisiin suonenvetoihin on omat niksinsä. Hiero jalkoja hierontarullalla tai tee pieni jumppa ennen nukkumaanmenoa: nouse päkiöille ja laskeudu alas reippaassa tahdissa parikymmentä kertaa. Venyttele sen jälkeen jalat. Nämä parantavat verenkiertoa ja voivat ehkäistä etenkin suonikohjuista johtuvia kramppeja.

Yöksi voit vetää jalkaan tuki- tai lämpösukat tai säärystimet.

2 x tuote lihaksille

• Puhdas+ Magnesium Spray on vahva magnesiumsuihke ulkoiseen käyttöön käy niin lihaskramppeihin, kasvukipuihin, suonenvetoihin kuin levottomiin jalkoihin.
• Relaxant lihastenrentouttaja voide helpottaa rasituksen aiheuttamia lihaskipuja ja vilkastuttaa verenkiertoa.

Asiantuntijana Yliopiston Apteekin proviisori Ville Siirola.