Laktoosi-intoleranssi: oireet, diagnoosi ja hoito

Moni osaa epäillä laktoosi-intoleranssia, kun maitoa sisältävän ruoan jälkeen maha pömpöttää, ilmavaivoja riittää sosiaaliseksi haitaksi asti ja kipu pingottaa olosta sietämättömän. Usein kuvaan kuuluu myös ripuli. 

Laktoosi-intoleranssi voi alkaa vasta aikuisena, eikä sen hoito yleensä vaadi maitotuotteiden täydellistä välttämistä.

Artikkeli lyhyesti:

• Laktoosi-intoleranssissa elimistö pilkkoo laktoosia heikosti, mikä voi aiheuttaa turvotusta, ilmavaivoja, vatsakipua, kurinaa ja ripulia yleensä 1-3 tuntia laktoosin nauttimisen jälkeen.
• Laktoosi-intoleranssi voi alkaa vasta aikuisiällä, mutta vatsaoireiden taustalla voi olla jokin muukin syy, kuten keliakia tai tulehduksellinen suolistosairaus.
• Laktoosi-intoleranssia voidaan arvioida ruokavaliokokeiluilla. Jos oireet helpottavat laktoosia vähentämällä ja palaavat, kun sitä taas lisätään, oireet viittaavat laktoosin imeytymishäiriöön.
• Maitotuotteita voi käyttää oman sietokyvyn mukaan. Vähälaktoosiset tuotteet saattavat sopia paremmin ja on olemassa runsaasti myös täysin laktoosittomia maitotuotteita. 
• Laktaasientsyymivalmisteet voivat helpottaa oireita.

Mitä laktoosi-intoleranssi tarkoittaa?

Laktoosi-intoleranssissa elimistö pilkkoo maidon sisältämää laktoosia eli maitosokeria tavallista heikommin. Kyseessä on siis maitosokerin imeytymishäiriö.

Laktoosin pilkkomiseen tarvitaan ohutsuolessa muodostuvaa laktaasientsyymiä. Jos entsyymiä muodostuu liian vähän, osa laktoosista jää imeytymättä ja kulkeutuu paksusuoleen. 

Paksusuolessa taas suolistobakteerit pilkkovat laktoosia ja käyttävät sitä ravinnokseen. Oireet alkavat, kun tämän seurauksena suoleen muodostuu kaasua ja kertyy nestettä.

Laktoosi-intoleranssi ei ole sama asia kuin maitoallergia. Maitoallergiassa elimistön puolustusjärjestelmä reagoi maidon proteiineihin. Laktoosi-intoleranssissa kyse on maitosokerin puutteellisesta pilkkoutumisesta, eikä allergisesta reaktiosta.

Tiesitkö tämän?

Aikuisten maidonsieto on evoluution erikoisuus. Ihmisellä – kuten muillakin nisäkkäillä – laktaasientsyymin tuotanto yleensä vähenee iän myötä. Vähenemistä tapahtuu noin 5-12 vuoden iässä, sillä aikuisilla laktoosin pilkkominen ei ole niin tarpeellista, jos ruokavalioon eivät maitotuotteet kuulu. 

Kyky pilkkoa laktoosia vielä aikuisena on verrattain tuore geneettinen sopeuma, joka yleistyi karjatalouden ja maidon käytön mukana. Pohjoismaissa ja muissa maissa, joissa maitotalous on vahva, suurin osa ihmisistä pystyy pilkkomaan laktoosia myös aikuisena. Se on yksi tunnetuimmista esimerkeistä siitä, miten kulttuuri on vaikuttanut ihmisen evoluutioon.

Laktoosi-intoleranssin oireet

Tyypillisiä laktoosi-intoleranssin oireita ovat:

• vatsan turvotus
• ilmavaivat
• vatsan kurina
• vatsakipu tai kouristelu
• löysä uloste tai ripuli.

Oireiden voimakkuus vaihtelee paljon. Yksi voi käyttää pieniä määriä tavallista maitoa ongelmitta, kun taas toinen saa oireita huomattavasti pienemmästä laktoosimäärästä.

Myös aterian koostumus vaikuttaa. Laktoosia siedetään usein paremmin osana muuta ateriaa kuin suurena annoksena tyhjään vatsaan. Tyhjään mahaan kiireessä juotu pirtelö voikin joillekin laktoosi-intoleranteille osoittautua aikamoiseksi virheeksi.

Lue myös: Vatsakipua ja turvotusta? Näin helpotat oloa!

Kuinka nopeasti laktoosi-intoleranssin oireet alkavat?

Oireet alkavat tavallisesti noin 1–3 tunnin kuluttua laktoosia sisältävästä ateriasta. Aivan välittömästi syömisen jälkeen alkavat oireet, kuten suun kutina, ihottuma, huulten turpoaminen tai hengitysoireet, eivät sovi laktoosi-intoleranssin oireiksi.

Voiko laktoosi-intoleranssi aiheuttaa iho-oireita?

Iho-oireet eivät kuulu laktoosi-intoleranssin tyypillisiin oireisiin.

Jos maitotuotteiden käyttöön liittyy nokkosihottumaa, kutinaa, ihottumaa tai turvotusta, oireiden syy on hyvä selvittää terveydenhuollossa.

Myös esimerkiksi keliakia voi aiheuttaa vatsavaivojen lisäksi muualla elimistössä ilmeneviä oireita. Siksi kaikkia maidon syömisen yhteydessä havaittuja oireita ei kannata automaattisesti selittää itselleen laktoosilla.

Tiesitkö tämän?

Suolistobakteerit voivat opetella käsittelemään laktoosia paremmin. Laktaasientsyymin tuotanto ei näyttäisi lisääntyvän laktoosia syömällä, mutta paksusuolen mikrobisto voi mukautua laktoosin saantiin. Joillakin tämä saattaa vähentää oireita ajan mittaan.

Voiko laktoosi-intoleranssi aiheuttaa väsymystä?

Väsymys ei ole laktoosi-intoleranssin tyypillinen oire.

Voimakkaat vatsavaivat tai ripuli voivat toki tehdä olon tilapäisesti kurjaksi ja väsyneeksi, etenkin, jos laktoosia on syöty iltapalalla. Jatkuvan tai poikkeavan väsymyksen syy kannattaa kuitenkin selvittää erikseen eikä olettaa sen johtuvan laktoosi-intoleranssista.

Jos vatsavaivoihin liittyy esimerkiksi pitkäaikaista väsymystä, laihtumista tai ravintoaineiden puutoksia, taustalla voi olla jokin muu sairaus, kuten keliakia, ja asia olisi hyvä selvittää terveydenhuollossa.

Mistä laktoosi-intoleranssi johtuu?

Tavallisin laktoosi-intoleranssin taustalla oleva syy on perinnöllinen ominaisuus, jonka vuoksi laktaasientsyymin tuotanto vähenee lapsuuden jälkeen.

Vastasyntyneet tarvitsevat laktaasia äidinmaidon sisältämän laktoosin pilkkomiseen. Osalla ihmisistä laktaasin tuotanto vähenee myöhemmin iän myötä.

Tästä käytetään nimitystä primaarinen hypolaktasia.

Jos laktaasientsyymiä muodostuu vähän mutta laktoosista ei tule oireita, kyse ei varsinaisesti ole laktoosi-intoleranssista. Intoleranssista puhutaan silloin, kun laktoosin puutteelliseen pilkkoutumiseen liittyy oireita.

Voiko laktoosi-intoleranssi alkaa aikuisena?

Kyllä voi.

Laktoosi-intoleranssi todetaan usein vasta kouluikäisenä tai aikuisena, koska laktaasientsyymin tuotanto voi vähentyä vähitellen iän myötä.

Jos aiemmin hyvin siedetyt maitotuotteet alkavat yhtäkkiä aiheuttaa oireita, kyse ei kuitenkaan välttämättä ole tavallisesta perinnöllisestä laktoosi-intoleranssista.

Laktoosin sietokyky voi heikentyä myös tilapäisesti tai jonkin suolistosairauden seurauksena. 

Esimerkiksi keliakia voi vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa ja vähentää laktaasin toimintaa. Tällöin puhutaan sekundaarisesta eli toissijaisesta laktoosi-intoleranssista.

Laktoosi-intoleranssi lapsella

Laktoosi-intoleranssi on pienillä lapsilla melko harvinainen. 

Perinnölliseen aikuistyypin laktaasinpuutokseen liittyvä entsyymin väheneminen alkaa tavallisesti vasta noin 5–12 vuoden iässä.

Pienen lapsen vatsavaivoja ei pidä omin päin tulkita laktoosi-intoleranssiksi ja jättää maitotuotteita pitkäksi aikaa pois ruokavaliosta. Lapsen pitkittyneiden vatsaoireiden syy kannattaa selvittää terveydenhuollossa.

Miten laktoosi-intoleranssi todetaan?

Jos oireiden yhteys laktoosiin vaikuttaa selvältä, ensimmäinen keino voi olla ruokavaliokokeilu.

Laktoosin määrää vähennetään tai käytetään laktoosittomia tuotteita muutaman päivän tai enintään parin viikon ajan ja seurataan oireita. Tämän jälkeen laktoosia voidaan kokeilla uudelleen.

Laktoosi-intoleranssi vaikuttaa todennäköiseltä, jos:

1. oireet helpottavat laktoosia vähentämällä ja
2. palaavat laktoosia uudelleen käytettäessä.

Jos oireiden yhteys laktoosiin jää epäselväksi, apuna voidaan käyttää tutkimuksia.

Laktoosi-intoleranssitesti – mitä testi kertoo?

Laktoosi-intoleranssia voidaan selvittää esimerkiksi geenitutkimuksella. Geenitesti voi osoittaa, onko ihmisellä perinnölliseen laktaasin vähenemiseen liittyvä geenimuoto.

Geenitesti ei kuitenkaan mittaa vatsaoireita. 

Ihmisellä voi olla laktaasin vähäiseen tuotantoon liittyvä geenimuoto mutta hyvin vähän oireita tai ei oireita lainkaan. Geenitesti ei myöskään kerro muista mahdollisista syistä laktoosin huonoon sietoon.

Esimerkiksi suolistosairauden aiheuttama toissijainen laktaasinpuutos ei ole sama asia kuin perinnöllinen laktaasin väheneminen. Tälllöin geenitesti voi olla negatiivinen, mutta laktoosi silti aiheuttaa oireita.

Testitulosta kannattaa siis arvioida yhdessä oireiden kanssa.

Milloin vatsavaivojen syy ei välttämättä ole laktoosi?

Turvotus, ilmavaivat ja ripuli ovat hyvin tavallisia ruoansulatuskanavan oireita. Niiden taustalla voi olla lukuisia muitakin syitä kuin laktoosi-intoleranssi.

Samankaltaisia oireita voivat aiheuttaa esimerkiksi:

• keliakia
• ärtyvän suolen oireyhtymä
• suolistoinfektiot
• huonosti imeytyvät hiilihydraatit eli FODMAP-yhdisteet
• muut suoliston sairaudet.

Laktoosi-intoleranssia epäiltäessä myös keliakia on syytä poissulkea, sillä keliakia voi aiheuttaa toissijaisen laktoosi-intoleranssin.

Hakeudu lääkäriin, jos vatsaoireet ovat voimakkaita, niiden syy jää epäselväksi tai ne eivät helpotu ruokavaliokokeilulla. 

Lue täältä vinkkejä suoliston hyvinvointiin

Tutkimuksiin kannattaa hakeutua myös, jos oireisiin liittyy esimerkiksi laihtumista, verta ulosteessa tai muita selvästi poikkeavia oireita.

Terveydentilan pikatestit:

Laktoosi-intoleranssin hoito

Laktoosi-intoleranssin hoidossa tavoitteena ei ole tyhjentää ruokavaliota pilkuntarkasti kaikesta laktoosista vaan löytää oma laktoosin sietoraja. Monet laktoosi-intolerantit sietävät jonkin verran laktoosia täysin ongelmitta.

Oireita voidaan vähentää esimerkiksi:

• valitsemalla vähälaktoosisia tai laktoosittomia tuotteita
• nauttimalla laktoosia muun ruoan yhteydessä
• käyttämällä tarvittaessa laktaasientsyymivalmistetta.

Täysin maidoton ruokavalio ei kuulu laktoosi-intoleranssin tavanomaiseen hoitoon, eikä maitotuotteita tarvitse poistaa ruokavaliosta kokonaan laktoosin välttämiseksi.

Onko laktoosi-intoleranssiin lääkettä?

Laktoosi-intoleranssiin ei ole parantavaa lääkettä.

Apteekeissa myytävät laktaasientsyymivalmisteet sisältävät samaa entsyymiä, jota elimistö käyttää laktoosin pilkkomiseen, ja niillä voi halutessaan korvata entsyymin puutetta esimerkiksi juhlissa, ravintolassa ja matkoilla.

Varsinainen laktoosi-intoleranssi ominaisuutena ei tietenkään laktaasientsyymivalmisteilla poistu, mutta ne helpottavat elämää tilanteissa, joissa ruoan laktoosipitoisuuden arvioiminen on hankalaa.

Valmiste otetaan laktoosia sisältävän aterian yhteydessä. Noudata tuotteen käyttö- ja annosteluohjetta!

Mitä tapahtuu, jos laktoosi-intoleranssia ei hoida?

Laktoosin syöminen ei vahingoita laktoosi-intolerantin suolta.

Jos laktoosia syö enemmän kuin oma suolisto pystyy käsittelemään, seurauksena ovat lähinnä epämiellyttävät vatsaoireet.

Laktoosia ei siis tarvitse välttää siksi, että se olisi laktoosi-intolerantille vaarallista.

Paraneeko laktoosi-intoleranssi itsekseen?

Perinnölliseen laktaasin vähenemiseen perustuva laktoosi-intoleranssi ei yleensä häviä. 

Toissijainen, jonkin toisen vaivan seurauksena ilmaantunut laktoosi-intoleranssi voi sen sijaan olla tilapäinen, jos suoliston limakalvo toipuu ongelman alkuperäisestä aiheuttajasta.

Laktoosi-intolerantin ruokavalio

Laktoosi-intolerantin ruokavalio rakennetaan yksilöllisen sietokyvyn mukaan.

Monelle riittää, että tavallinen maito, kerma, jäätelö ja muut enemmän laktoosia sisältävät tuotteet vaihdetaan vähälaktoosisiin tai laktoosittomiin vaihtoehtoihin. Osasta maitotuotteita laktoosi on pilkkoutunut luontaisesti valmistusprosessin aikana; esimerkiksi pitkään kypsytetyt juustot eivät yleensä sisällä merkittäviä määriä laktoosia.

Jos maitotuotteita jätetään runsaasti pois eikä niitä korvata muilla sopivilla tuotteilla, esimerkiksi kalsiumin ja jodin saantiin kannattaa kiinnittää huomiota.

Asiantuntijana Yliopiston Apteekin farmaseutti ja terveystieteiden maisteri Susanna Hynninen.