Jännityspäänsärky ja toistuva päänsärky

Jännityspäänsärky tuntuu tyypillisesti tasaisena, puristavana tai kiristävänä kipuna ohimoilla, otsalla tai takaraivolla. Moni kuvaa särkyä pantamaiseksi: tuntuu, kuin pään ympärillä olisi liian tiukka vanne.

Vanhastaan jännityspäänsäryn syyksi on arveltu “niskajumia”, mutta tämä selitys on nykytiedon mukaan turhan yksioikoinen. Niska-hartiaseudun lihasten kuormituksen lisäksi vaivaan voivat vaikuttaa ainakin stressi, uni, työasennot sekä tapa, jolla hermosto käsittelee kipua.

Artikkeli lyhyesti:

• Tilapäistä jännityspäänsärkyä voi tavallisesti hoitaa itse.
• Jännityspäänsärkyä voivat aiheuttaa mm. niskan, hartioiden sekä leuan ja pään alueen lihasten kuormitus.
• Jos särky toistuu usein, muuttuu lähes päivittäiseksi tai tavallinen päänsärky muuttuu selvästi erilaiseksi, syy kannattaa selvittää.

Miltä jännityspäänsärky tuntuu?

Tyypillinen jännityspäänsäryn oire on lievä tai kohtalainen, puristava tai kiristävä päänsärky. 

Jännityspäänsärky:

• tuntuu usein molemmilla puolilla päätä
• voi tuntua otsalla, ohimoilla, päälaella tai takaraivolla
• tuntuu usein puristavalta tai pantamaiselta
• ei yleensä sykähtele pulssin tahdissa
• ei tavallisesti pahene kävellessä tai muussa normaalissa liikkumisessa
• voi liittyä niska-hartiaseudun jäykkyyteen tai aristukseen
• voi kestää puolesta tunnista useisiin päiviin ja pahenee monesti iltaa kohden

Jännityspäänsärky voi joskus tuntua vain toisella puolella päätä, vaikka toispuoleisuutta tavallisesti pidetään migreenin tunnusmerkkinä. Kansainvälisessä päänsärkyluokituksessa tyypillisimpinä piirteinä pidetään kuitenkin molemminpuolista, puristavaa tai kiristävää ja lievää tai kohtalaista kipua, jota tavallinen fyysinen aktiivisuus ei pahenna.

Mistä jännityspäänsärky johtuu?

Jännityspäänsäryn tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. Niskan, hartioiden, leuan ja pään alueen lihasten kuormitus voi olla yksi kivun syntyyn vaikuttava tekijä etenkin ajoittaisessa jännityspäänsäryssä, mutta ei ainoa.

Jos kipua esiintyy hyvin usein ja pitkään, myös hermoston kipujärjestelmän herkistymisellä saattaa olla osansa kivun kroonistumisessa.

Joitakin jännityspäänsärkyä edesauttavia tekijöitä on tunnistettu tutkimuksissa, ja moni päänsärkypotilas myös itse tunnistaa niitä. 

Tavallisimmat altistajat ovat:

• pitkäaikainen paikallaanolo
• yksipuolinen työasento
• niska-hartiaseudun kuormitus
• stressi ja psyykkinen kuormitus
• väsymys ja riittämätön uni
• joidenkin ihmisten kohdalla myös purentalihasten kuormitus tai taipumus bruksismiin.

Voiko stressi aiheuttaa jännityspäänsärkyä?

Kyllä, stressi voi laukaista jännityspäänsäryn tai ylläpitää sitä.

Psyykkinen kuormitus vaikuttaa esimerkiksi lihasjännitykseen, uneen ja elimistön tapaan käsitellä kipua, joten stressi voi aiheuttaa jännityspäänsärkyä paitsi suoraan myös välillisesti.

Mikäli hartiat nousevat kiireessä korviin ja iltapäivällä särky hiipii puristamaan päätä, on yhteys melko helppo huomata.

Toistuva päänsärky: jännityspäänsärky vai migreeni?

Migreeni ja jännityspäänsärky voivat joskus muistuttaa toisiaan. Samalla ihmisellä voi esiintyä molempia, eikä yksittäistä päänsärkyä aina ole oireiden perusteella helppo luokitella heti kivun alkaessa.

Lue artikkeli migreenin oireista ja hoidosta

Jännityspäänsäryn ja migreenin tyypillisiä eroja

Kipu

• Jännityspäänsärky: Puristavaa tai kiristävää.
• Migreeni: Usein sykkivää.

Voimakkuus

• Jännityspäänsärky: Tavallisesti lievää tai kohtalaista.
• Migreeni: Usein kohtalaista tai voimakasta.

Sijainti

• Jännityspäänsärky: Useimmiten molemminpuolista, mutta voi olla myös toispuoleista.
• Migreeni: Tyypillisesti toispuoleista, mutta voi olla myös molemminpuolista.

Liikkuminen

• Jännityspäänsärky: Liikkuminen ei yleensä pahenna oireita.
• Migreeni: Liikkuminen usein pahentaa oireita.

Pahoinvointi

• Jännityspäänsärky: Ei yleensä esiinny.
• Migreeni: Pahoinvointi on tavallista.

Oksentelu

• Jännityspäänsärky: Ei ole tyypillistä.
• Migreeni: Oksentelu on mahdollista.

Valo- ja ääniherkkyys

• Jännityspäänsärky: Voi esiintyä lievästi, mutta yleensä ei sekä valo- että ääniherkkyyttä.
• Migreeni: Valo- ja ääniherkkyys ovat tavallisia.

Halu levätä pimeässä

• Jännityspäänsärky: Ei ole erityisen tyypillistä.
• Migreeni: Hyvin tyypillistä.

HUOM! Jaottelu ei ole täysin vedenpitävä kotitesti, ja päänsärkyyn voi olla myös muita syitä kuin tässä mainitut.

Krooniseen jännityspäänsärkyyn voi liittyä lievää pahoinvointia tai valo- tai ääniherkkyyttä. Selvä pahoinvointi, oksentelu ja liikunnan pahentama voimakas särky sopivat kuitenkin paremmin migreeniin.

Tässä artikkelissa pääset tutustumaan kattavasti myös muihin päänsäryn aiheuttajiin.

Jännityspäänsäryn hoito alkaa usein lääkkeettömästi

Satunnaisen jännityspäänsäryn hoidossa yksinkertaiset keinot riittävät yllättävän pitkälle.

Kokeile esimerkiksi näitä:

• Vaihda työasentoa ja pidä säännöllisesti taukoja.
• Liikuttele ja rentouta hartioita työn lomassa.
• Lähde kävelylle tai muuten kevyesti liikkeelle.
• Lämmitä niska-hartiaseutua esimerkiksi jyväpussilla.
• Kokeile kipualueen kevyttä hierontaa.
• Varmista nesteytys ja säännöllinen ateriarytmi ja, että olet syönyt ja juonut riittävästi.

Säännöllisestä liikunnasta näyttää olevan hyötyä varsinkin toistuvan jännityspäänsäryn hoidossa. Fysioterapia, niska-hartiaseudun harjoittelu ja erilaiset rentouttavat harjoitteet voivat myös auttaa.

Myös TENS-laitetta voi kokeilla jännityspäänsäryn lääkkeettömän hoidon tukena. Joissakin tutkimuksissa sähköstimulaatiosta, etenkin yhdessä muun fysioterapian kanssa, on saatu hyötyä kivun lievityksessä.

Täältä löydät artikkelin niskakivun lievittämisestä

Auttaako hieronta jännityspäänsärkyyn?

Kevyt niskan, hartioiden, ohimoiden tai takaraivon hieronta voi lievittää lihasjännitystä ja helpottaa oiretta.

Tutkimuksissa manuaalisista hoidoista ja fysioterapiasta on saatu lupaavia tuloksia, mutta mikään yksittäinen hierontatekniikka ei ole osoittautunut varmaksi jännityspäänsäryn hoidoksi.

Hierontaa sopii siis kokeilla ja seurata, onko siitä apua. Kireitä hartioita ei kuitenkaan kannata yrittää väkisin murjoa kivuttomiksi: pahimmassa tapauksessa ne ovat seuraavana päivänä entistäkin jäykemmät.

Mikä lääke toistuvaan päänsärkyyn?

Sekä parasetamolin että tulehduskipulääkkeiden on osoitettu lievittävän tavallisimpia päänsärkytyyppejä.

Kipulääkkeitä tulee kuitenkin käyttää pakkausselosteen ohjeen mukaan ja mahdollisimman lyhytaikaisesti. 

Pitkäaikainen ja tiheästi toistuva käyttö voi johtaa lääkepäänsärkyyn, jossa avuksi ajateltu lääkitys alkaakin ylläpitää kipua.

Apteekista voi tarvittaessa kysyä apua itselle sopivan kipulääkkeen valintaan.

Tiesitkö tämän: lääkepäänsärky

Päänsäryn hoitoon käytettävien lääkkeiden liian tiheä käyttö voi alkaa ylläpitää päänsärkyä.

Parasetamolin ja tulehduskipulääkkeiden liikakäytön rajana pidetään käyttöä vähintään 15 päivänä kuukaudessa yli kolmen kuukauden ajan. Joillakin muilla päänsärkylääkkeillä raja on 10 päivää kuukaudessa.

Milloin toistuvaa päänsärkyä pidetään kroonisena?

Kroonisesta päänsärystä puhutaan, kun päänsärkyä esiintyy keskimäärin vähintään 15 päivänä kuukaudessa yli kolmen kuukauden ajan.

Päätä puristava kipu voi silloin kestää tuntikausia, päiviä tai olla lähes jatkuvaa.

Tiheästi toistuvaa tai jatkuvaa päänsärkyä ei kannata noin vain hyväksyä uudeksi normaaliksi.

Lääkärissä voidaan selvitellä, mistä päänsärkytyypistä kyse, arvioida mahdollinen lääkepäänsärky sekä suunnitella hoito, jossa voidaan yhdistää lääkkeettömiä hoitoja ja tarvittaessa estohoitoa.

Päänsärkypäiväkirja auttaa diagnosoinnissa. Seuranta kertoo lääkärille ja itsellesi paljon tarkempaa tietoa tilanteesta kuin muistikuva siitä, että “päätä särkee nykyään koko ajan”.

Päänsärkypäiväkirja

Täytä esimerkiksi tämän mallin mukaisesti. Kirjaa jokaisesta päänsärkypäivästä:

Päivä: Milloin päänsärkyä esiintyi?

Säryn kesto: Kuinka kauan särky kesti?

Kivun kuvaus: Millaista kipu oli?

Muut oireet: Esiintyikö muita oireita?

Kipulääke: Mitä kipulääkettä käytit?

Auttoiko?: Helpottiko kipulääke särkyä?

Milloin päänsäryn vuoksi lääkäriin?

Lääkärin arvio kannattaa varata, jos:

• päänsärky toistuu usein tai lähes päivittäin
• kipulääkkeitä tarvitaan jatkuvasti
• päänsärky haittaa työtä, nukkumista tai tavallista elämää
• aikaisempi päänsärky muuttaa selvästi luonnettaan
• et pysty tunnistamaan, onko kyse jännityspäänsärystä vai esimerkiksi migreenistä.

Hakeudu välittömästi päivystykseen, jos päänsärky alkaa äkillisesti erittäin voimakkaana tai siihen liittyy esimerkiksi halvausoireita, tajunnan häiriöitä, voimakasta sekavuutta, korkea kuume ja niskajäykkyys tai muu selvästi poikkeava oire, kuten puhehäiriö, tunnottomuus/kouristus tai yleistilan voimakas heikkeneminen. 

Uuden voimakkaan päänsäryn syy pitää selvittää, eikä kuitata oiretta jännityspäänsäryksi.

Asiantuntijana Yliopiston Apteekin farmaseutti ja terveystieteiden maisteri Susanna Hynninen.