Migreeni: oireet, syyt ja hoito

Migreeni on neurologinen sairaus, joka aiheuttaa toistuvaa, usein toispuoleista ja sykkivää päänsärkyä. Migreeniin liittyy usein pahoinvointia, valoherkkyyttä ja näköhäiriöitä. Kohtaus kestää tyypillisesti 4–72 tuntia, mutta voi myös pitkittyä.

Migreeni voi vaikuttaa näköön, tasapainoon, puheeseen ja koko kehon toimintaan. Oireita ei aina tunnista migreenin aiheuttamiksi. Joskus ne saattavat säikäyttää, jolloin migreenidiagnoosi on huolestuneelle yleensä helpotus.

Tämä artikkeli auttaa tunnistamaan migreenin oireet ja hahmottamaan, mitä sairaudelle voi tehdä. Katso täältä myös muut päänsäryn aiheuttajat!

Migreenin oireet – mistä migreenin tunnistaa?

Pelkän kivun perusteella voi olla hankalaa erottaa, onko kyseessä migreeni. Migreeniperäiselle kivulle ovat kuitenkin tyypillisiä nämä oireet, joista vähintään kahden pitää täyttyä:

• kivun sykkiminen
• kipu on kohtalaista tai kovaa
• toispuoleisuus
• paheneminen ponnistellessa, kumartaessa ja liikkuessa

Migreenin muut oireet voivat olla hyvinkin hämmentäviä ja muistuttaa muiden neurologisten sairauksien oireita. Yleisimpiä oireita kivun lisäksi ovat:

• pahoinvointi ja oksentelu
• huimaus
• valo- ja ääniherkkyys, muu aistien epämiellyttävä terävöityminen, kuten herkkyys hajuille
• migreenille tyypilliset näköhäiriöt: sahalaitaiset, välkkyvät kuviot näkökentässä
• vaikeus keskittyä
• lisäksi migreeni alentaa toimintakykyä

Näitä oireita voi esiintyä myös ilman varsinaista päänsärkyä tai sitä edeltäen.

Moni migreeniperäisestä aistiherkkyydestä kärsivä kuvailee maailman tuntuvan kohtauksen aikana kaikkineen “liian terävältä”:

– valo on liian kirkasta, äänet liian kovia ja tuoksut liian voimakkaita.

Varoitusmerkkejä ennen kohtausta: migreenin ennakko-oireet

Migreeniä edeltävät oireet voivat alkaa jopa 1–2 päivää ennen varsinaista kipua. Migreeniä pitkään sairastanut saattaa oppia ajan mittaan tunnistamaan oireet varsin hyvin.

Migreeni voi ilmoitella saapumisestaan esimerkiksi näillä oireilla:

• väsymys
• ärtyneisyys
• makeanhimo
• niskan kireys ja jäykkyys

Oirepäiväkirjaa pitämällä moni alkaa huomata yksilöllisiä, toistuvia ennakko-oireitaan ja oppia varautumaan kohtaukseen etukäteen.

Auraton ja aurallinen migreeni

Migreeni voidaan karkeasti jakaa kahteen eri tyyppiin: auralliseen ja aurattomaan migreeniin.

Migreeniauroilla tarkoitetaan migreeniä välittömästi edeltäviä oireita: näköhäiriöitä, käsien ja jalkojen tai kasvojen puutumusta, puheen hankaluutta (sanat katoavat tai tulevat ulos “väärin”), huimausta ja yleistä heikkouden tunnetta.

Migreeniaurojen “klassikko” on näkökenttään ilmestyvä, sahalaitamainen, välkkyvä kuvio, joka laajenee hitaasti. Toinen tyypillinen näköhäiriö on näkökentän osittainen katoaminen: esimerkiksi lukiessa kirjaimet häviävät näkyvistä.

Aurallinen migreeni ilman päänsärkyä

Tässä migreenissä auraoireet tulevat ja menevät, mutta kipu jää kokonaan väliin. Vaiva on tärkeää erottaa muista aivoperäisistä ongelmista, kuten TIA-kohtauksesta, joten lääkäriin on syytä hakeutua herkästi.

Yleensä voi olla suhteellisen huoleton, jos päänsärytön migreeniaura on muodoltaan klassinen näkökentän sahalaitakuvio. Jos kuitenkin oireena on esimerkiksi näön, tuntoaistin tai puhekyvyn nopea katoaminen, ei uutta vaivaa saa tulkita migreeniksi, vaan on hankkiuduttava päivystyksellisesti hoitoon.

Aivorunkomigreeni ja hemipleginen migreeni

Aivorunkomigreeni ja hemipleginen migreeni tunnetaan erityisesti hankalista ja pitkäkestoisista auraoireistaan. Ne ovat harvinaisia migreenityyppejä, joiden oireet on tärkeää selvitellä lääkärissä, jotta muut aivoperäiset syyt saadaan suljettua pois.

Hemiplegisen migreenin auraoire on toispuoleinen halvaus. Kohtaus alkaa yleisesti siten, että käsi puutuu sormista alkaen. Puutumisoireet voivat ilmaantua myös kasvoihin, toiseen jalkaan ja suun sisäpuolelle. Jopa nielu ja kieli voivat puutua niin pahasti, että puhuminen on vaikeaa.

Tästä oireet etenevät voimien heikkenemiseen puutuneissa raajoissa.

Aivorunkomigreenissä auraoireet ovat peräisin aivorungosta, mikä tuottaa tyypillisen oirekuvan:

• tyypilliset migreenin auraoireet, esim. näköhäiriöitä
• lisäksi aivorunkoperäisiä oireita:
  • puheen vaikeus ja puuroisuus
  • tinnitus
  • kahtena näkeminen
  • kiertohuimaus eli vertigo
  • tajunnantason lasku, liikkumisen epävarmuus

Migreenin kesto – kauanko kohtaus jatkuu?

Migreenikohtaus voi olla piinallisen pitkä tai loppua muutamassa tunnissa itsestään.

Tavallisesti migreeni kestää kerrallaan 4–72 tuntia. Jos kohtaus ylittää 72 tunnin rajan, kohtausta kutsutaan pitkittyneeksi migreeniksi.

Lääkärin puoleen kannattaa kääntyä viimeistään, mikäli kohtaus venyy yli kahden vuorokauden pituiseksi, eikä omahoito tehoa. Sinnittelemään ei tarvitse jäädä, vaikka kyseessä olisi tuttu vaiva: terveyskeskuksessa on yleensä keinoja saada kohtaus hallintaan.

Milloin migreeni on krooninen?

Krooniseksi migreeniksi kutsutaan migreeniä, jossa oireita on vähintään 15 päivänä kuukaudessa, joista vähintään 8 päivänä päänsärky on migreenityyppistä.

Kroonistuvan migreenin oireet saattavat joskus tuntua ärhäkkää migreenikohtausta tasaisemmilta. Niiden kanssa on kuitenkin hyvä etsiä apua ajoissa, jotta estolääkitys voidaan aloittaa.

Mistä migreeni johtuu?

Migreeniä on tutkittu paljon, mutta täysin vedenpitävää syytä sen synnylle ei ole löydetty. 

Se kuitenkin jo tiedetään, mitä migreenin aikana aivoissa tapahtuu: 

1. Hypotalamus ja aivorungon viides aivohermotumake aktivoituvat.
2. Erittyy hermovälittäjäaineita ja tulehduksellisia tekijöitä, jotka edelleen vaikuttavat suuriin verisuoniin ja aivokalvoihin.
3. Kipuhermoradat aktivoituvat ja viestivät aivojen kipua aistiviin keskuksiin.
4. Aivojen verisuonten toiminnassa tapahtuu muutoksia.

Yleisimmät migreenikohtauksen syyt eli triggerit

Stressi on yksi tavallisimmista migreenikohtauksen laukaisevista tekijöistä. Välillä migreeni iskee vasta, kun stressi hellittää, eikä sitä aina hoksaa tällöin yhdistää stressin aiheuttamaksi.

Naisilla hormonaalinen migreeni on hyvin yleinen migreenityyppi. Sen aiheuttajana pidetään estrogeenitason vaihtelua kuukautiskierron eri vaiheissa. Hormonaalisen migreenin saattaa myös saada kiusakseen vaihdevuosien hormonikorvaushoidon aikana.

Muita migreenin aiheuttajia voivat olla esimerkiksi:

• univaje
• kirkas valo (tyypillisesti kevään aurinkoisina, lumisina päivinä)
• epäsäännöllinen ruokailu
• säätilan muutokset (monelle tuttu on “ukkosmigreeni”)
• voimakkaat tuoksut
• alkoholi, erityisesti punaviini
• tietyt ruoat
• purentavirheet
• näön ongelmat

Usein migreeniä sairastava oppii ajan mittaan välttämään triggereitä tai varautumaan kohtauksiin, jos altistuu niille.

Migreenin hoito ja lääkitys

Migreenin lääkehoito

Migreenin lääkehoidossa käytetään perinteisiä särkylääkkeitä ja ns. kohtauslääkkeitä sekä kroonisen / toistuvan migreenin kohdalla myös estolääkitystä.

Migreenin kohtauslääke (yleensä joku triptaaniryhmän täsmälääke) otetaan, kun migreenikipu alkaa. Lääkäri voi määrätä kohtauslääkkeen, joka otetaan joko suun kautta, nenäsuihkeena tai pistoksena. Triptaanilääke kannattaa ottaa vasta, kun auraoire on mennyt ohi. 

Kohtauslääkkeistä sumatriptaania on saatavilla lääkärin diagnosoiman vaikean migreenin hoitoon myös itsehoitolääkkeenä. Lääkkeen käyttö- ja annosteluohjetta tulee noudattaa tarkasti ja apteekin farmaseutilta saat migreenin täsmälääkkeestä lääkeneuvonnan ja varmistut lääkkeen soveltuvuudesta.

Lääkäri voi harkita ja määrätä migreenin estolääkettä, jos migreenikohtauksia on neljä tai enemmän kuukaudessa. Alkuun kokeillaan usein tiettyjä verenpaine-, epilepsia- tai trisyklisiä masennuslääkkeitä.

Uusin lääkeryhmä, gepantit, ovat osoittautuneet tehokkaiksi migreenin hoidossa. Gepantteja voidaan käyttää sekä esto- että kohtaushoidossa valmisteesta riippuen.

Nykyään saatavilla on myös biologisia estolääkkeitä, joita voidaan käyttää vaikean migreenin hoitoon lääkärin määräyksestä. 

Migreenipotilaan kannattaa hakea aktiivisesti apua, jos käytössä oleva lääkitys ei tunnu riittävältä ja migreenikohtaukset tuntuvat tihentyvän tai pahentuvan: lääkärillä on takataskussaan runsaasti keinoja, joista voi löytyä helpotus tilanteeseen.

Miten helpottaa migreeniä kotikonstein?

Migreenin kotihoito perustuu oireita aiheuttavien asioiden välttämiseen. On hyvä hakeutua viileään, pimeään tilaan lepäämään.

Kylmäpäähine tai viileäpakkaus otsalla helpottaa monen oloa. 

Rentoutumis- ja hengitysharjoitukset saattavat nekin ajan mittaan tuoda helpotusta stressiperäiseen migreeniin, mutta akuuttia kohtausta niillä harvoin saa hillittyä.

Kofeiinipitoisella juomalla, kuten energiajuomalla tai kahvilla, voi oireiden alussa yrittää lievittää oireita. Kofeiinin säännöllinen liikakäyttö voi kuitenkin toisaalta altistaa migreenin puhkeamiselle, ja joillekin kofeiini toimii jopa migreenin triggerinä.

Voiko migreeniä ennaltaehkäistä?

Migreenitaipumukselle ei voi mitään, migreeniä esiintyy noin 15 %:lla väestöstä. Sen sijaan elintapoihin ja migreenikohtausta laukaiseviin tekijöihin eli triggereihin voi vaikuttaa. Esimerkiksi alkoholin tai mausteisen ruuan välttäminen voi auttaa, jos on havainnut näiden yhteyden kohtausten ilmaantumiseen.

Stressinhallinta ja riittävästä levosta huolehtiminen ovat tärkeitä kohtausten ehkäisyssä. Liikunta, venyttely, rentoutus ja hieronta voivat olla joskus hyödyllisiä. Myös näöntarkastuksessa kannattaa käydä, jotta migreeniä laukaisevat näön ongelmat saadaan ratkaistua. Myös hammaslääkärillä voi ottaa puheeksi migreenin, sillä joskus myös purentavirheet voivat olla migreenikohtauksen taustalla.

Tiesitkö tämän?

Migreeni ei ole moderni vaiva. Hippokrates kuvasi jo yli 2000 vuotta sitten potilaita, joilla esiinty näköhäiriöitä ja toispuoleista päänsärkyä

Kuvaus vastaa hämmästyttävän tarkasti nykyistä käsitystä aurallisesta migreenistä.

Milloin migreenin vuoksi lääkäriin?

Aivoperäiset vaivat, joihin migreenikin kuuluu, on hyvä ainakin alkuun tarkastuttaa lääkärissä. Kun vaiva on diagnosoitu migreeniksi, ei kohtauksen vuoksi tarvitse aina mennä lääkäriin.

Lääkäriin on syytä mennä, jos:

• kyseessä on ensimmäinen migreenikohtaus
• uusia näkö- tai puhehäiriöitä ilmaantuu
• kohtaukset pitkittyvät
• oireet vaikuttavat muuttuvan.

Yhteenveto

Migreeni on hankala vaiva. Se ei välttämättä poistu hoidollakaan kokonaan, mutta sitä voi oppia hallitsemaan. Oikealla hoidolla sen vaikutus arkeen vähenee selvästi. Hae apua ajoissa!