Päänsärky: yleisimmät oireet, syyt ja hoito

Päänsärky on yksi yleisimmistä, arkisista terveysvaivoista. Noin 90 % päänsäryistä on tyypiltään jännityspäänsärkyjä tai migreeneitä.

Jo lievä päänsärky häiritsee keskittymistä, ja voimakas särky voi viedä pedin pohjalle potemaan. Usein päänsäryn syy on harmiton, vaikka kova kipu voikin herättää huolen vakavammasta sairaudesta – onneksi useimmiten turhaan. 

Tästä artikkelista löydät yleisimmät päänsäryn muodot ja syyt sekä ja vinkkejä vaivan hoitoon.

Artikkeli lyhyesti:

• Suurin osa päänsäryistä on jännityspäänsärkyä tai migreeniä, ja laukaisijana voivat toimia mm. lihasjännitys, stressi tai aistiärsykkeet.
• Päänsäryn sijainti voi antaa vihjeitä syystä – kipu voi johtua esimerkiksi niskajumista, purentaongelmista, hormonaalisista vaihteluista tai silmien rasituksesta.
• Kotona päänsärkyä voi lievittää kipulääkkeillä, venyttelyllä, kylmä- tai lämpöhoidolla sekä ärsykkeiden vähentämisellä.
• Migreenin hoitoon on olemassa myös täsmälääkkeitä ja estolääkityksiä, mutta lääkärin diagnoosi on aina ensin tarpeen.
• Lääkäriin on syytä hakeutua nopeasti, jos päänsärky on poikkeuksellisen voimakas tai siihen liittyy huolestuttavia oireita, kuten puheen häiriöitä, näköhäiriöitä tai tajunnantason muutoksia.

Päänsäryn tavallisimmat tyypit

Niskaperäinen päänsärky

Niskan seudun rakenteelliset ongelmat aiheuttavat niskaperäistä päänsärkyä. 

Niskaperäistä päänsärkyä ja jännityspäänsärkyä käsitellään arjessa usein samana asiana, mutta tarkasti rajattuna niskaperäinen eli cervikogeeninen päänsärky johtuu hermoista ja nivelistä, jännityspäänsäryn taustalla taas ovat ensisijaisesti kiristyneet lihakset

Toisaalta lihasjännitys voi olla seurausta nivelten ja hermojen ongelmista, ja jäykistyneet lihakset taas voivat esimerkiksi puristaa hermoja. NIskaperäisen ja jännityspäänsäryn erottaminen toisistaan ei siis välttämättä ole helppoa, mutta onneksi ei aina tarpeellistakaan, sillä hoito noudattelee pitkälti samaa kaavaa.

Jännityspäänsärky

Sekä fyysinen että henkinen jännitys voivat kiristää niskan, kaulan ja kallonpohjan lihaksia ja aiheuttaa jännityspäänsäryn. Jännityspäänsärky on tyypiltään jomottavaa ja tasaista, usein kranssimaisesti päätä puristavaa.

Jännityspäänsäryn saavat kiusakseen useimmiten näyttöpäätteen ääressä päivänsä viettävät ja stressiin lihasjännityksellä reagoivat ihmiset. 

Myös hyvin harras mobiililaitteen tuijottaja, neuloja tai muusta syystä etukumaraan asentoon jämähtänyt altistuu helposti jännityspäänsärylle. 

Lihasjännitys ei aina yksinään riitä selittämään jännityspäänsäryn ilmaantumista. Jännityspäänsäryn tarkka syy-seuraussuhde on jäänyt vielä osittain mysteeriksi tutkijoillekin, ja pidetäänkin mahdollisena, että sen syntymekanismi saattaa muistuttaa migreeniä.

Migreeni

Migreenin aiheuttama päänsärky on sykkivää tai aaltoilevaa, enimmäkseen toispuoleista ja usein niin kovaa, että tekee mieli vetäytyä lepäämään pimeään. On tavallista, että migreeniin liittyy myös oksentelua ja huonoa oloa. 

Voimakkaat aistimukset, kuten hajut tai kirkkaat valot, pahentavat oireita. 

Myös ponnistelu saa kivun yltymään. Migreenisärky ei tavallisesti “jää juoksulenkille” tai kuntosalille, kun taas lihasperäistä päänsärkyä liikunta voi helpottaa välittömästi. 

HUOM! Vaikka migreenikohtauksen aikana liikunta pahentaa oireita, on saatu näyttöä siitä, että kohtauksia voidaan ehkäistä säännöllisellä liikunnalla. Liikuntaa ei siis missään nimessä kannata migreenin pelossa vähentää.

Migreeniin liittyy toisinaan esioire eli aura. Migreeniaura saattaa sisältää näköhäiriöitä, toispuoleista puutumista ja puheen- tai tekstintuoton hankaluutta. 

Aura voi muistuttaa aivojen vakavampaa verenkiertohäiriötä. Mikäli migreeniä ei vielä ole diagnosoitu, on ensimmäisen kerran koetun auraoireen vuoksi syytä hakeutua lääkäriin. 

Päänsäryn sijainti saattaa paljastaa syyn

Päänsäryn sijainti voi auttaa tunnistamaan kivun syitä ja taustoja ja valitsemaan kotihoitoon oikeat keinot.

Suoraa diagnoosia ei itselleen näiden johtolankojen perusteella voi asettaa. Varsinkin kovan, äkillisen kivun kohdalla on syytä hankkiutua lääkäriin, sijaitsi tuska missä kohtaa päätä tahansa. 

Soita hätäkeskukseen (112), jos päänsärky alkaa “räjähtävästi”, ja etenkin, jos siihen liittyy tajunnantason häiriöitä.

Päänsärky otsalla

Tyypillisimmät syyt otsan särkyyn ovat lihasjännitys, silmien rasitus tai esimerkiksi poskionteloiden tukkoisuus. Myös migreeni voi jyskyttää osittain otsalla.

Toispuoleinen päänsärky

Vasemmalle tai oikealle paikantuva, jyskyttävä kipu on tyypillistä etenkin migreenille.

Myös Hortonin neuralgia eli sarjoittainen päänsärky on sijainniltaan toispuoleista. Hortonin neuralgia on hyvin harvinainen hermoperäinen vaiva, jossa kipu on erittäin voimakasta ja asettuu silmän ympäristöön.

Ohimopäänsärky

Päänsärky ohimoilla voi johtua esimerkiksi purentaongelmista, mutta taustalla voivat olla myös lihasjännitys tai migreeni. Migreenin aiheuttama ohimokipu on useimmiten toispuoleista.

Takaraivopäänsärky

“Tasaisen kamala”, puristavan oloinen takaraivopäänsärky johtuu tyypillisimmin niskan seudun ongelmista, kuten hartioiden, kaulan ja kallonpohjan lihasten jännityksestä.

Päänsärky päälaella

Päälakea jomottava särky, etenkin aamuisin esiintyessään, voi olla seurausta voimakkaasti kohonneesta verenpaineesta tai uniongelmista, kuten uniapneasta. 

Myös lihasperäinen särky voi puristaa päälakea, yleensä takaraivokivun seuralaisena.

Mistä päänsärky johtuu?

Usein särkypotilaalla on päänsärkynsä syystä jo ennalta hyvä kuva, mutta välillä kovaksi äitynyttä särkyä joudutaan selvittämään perusteellisemmin yhdessä lääkärin kanssa.

Helpommin tunnistettavia syitä särkyyn ovat esimerkiksi edellisen illan alkoholinkäyttö, nestevaje, univaje, matala tai liian korkea verensokeri ja stressi. 

Silmien rasitus saattaa sekin saada pään jomottamaan. Silmiä rasittavat mm. näyttöpäätetyö, huono (liian kirkas tai liian hämärä) valaistus, silmälasien käytön sitkeä välttely ja vääränlaiset lasit.

Akuutisti kipeytyneet niskalihakset on nekin helppo huomata itse, mutta pitkittyneeseen lihasjännitykseen, kuten ns. stressiniskaan, tottunut ei aina itse hoksaa lihasjumia päänsärkynsä syyksi. 

Purentaongelmat ja hampaiden narskuttelu voivat myös oireilla päänsärkynä. Välillä hammaslääkäri saattaa pelastaa pitkäaikaisen särkypotilaan, kun huomaa kysäistä päänsärystä purentaongelman huomattuaan.

Muita syitä päänsärkyyn:

• migreeni
• hormonaaliset vaihtelut (naisilla kuukautiset, hormonilääkitys)
• poski- ja otsaonteloiden tulehdukset
• virusinfektiot 
• pitkään jatkunut kipulääkkeiden käyttö (ns. särkylääkepäänsärky)
• kofeiinin vieroitusoireet
• harvinaisissa tapauksissa neurologiset sairaudet.

Milloin päänsäryn vuoksi lääkäriin?

Tavallisimmin päänsärky helpottaa särkylääkkeen ohjeenmukaisella annostuksella ja kotikonsteilla, eikä edellytä lääkärin kannanottoa. On kuitenkin muutamia tilanteita, joissa hoitoon on hyvä hakeutua ajoissa.

Heti lääkäriin (tarvittaessa soita 112), jos:

• Päänsärky on ennenkokemattoman voimakas, “räjähtävä”, nopeasti paheneva.

• Särkyyn liittyy tajunnantason muutoksia: uneliaisuutta, sekavuutta, vaikeuksia ymmärtää tai tuottaa puhetta, lapsilla velttoutta.

• Säryn ohessa esiintyy näköhäiriöitä, halvausoireita (symmetrinen irvistely ei onnistu, kasvot roikkuvat toispuoleisesti, raaja lakkaa toimimasta) tai ankaraa huimausta.

• Särkyyn liittyy korkea kuume, yleisvoinnin heikentyminen tai niskajäykkyys (leukaa on vaikeaa viedä kohti rintaa).

• Kovaa päänsärkyä on edeltänyt isku päähän.

Viimeistään lähipäivinä lääkäriin, jos:

• Särkypotilaalla on yleiskuntoa heikentävä perussairaus tai hän on raskaana.

• Päänsärky voimistuu jatkuvasti.

• Särkypotilas on lapsi tai vanhus.

Päänsäryn kotihoito

Päänsäryn kotihoidossa tärkein apu ovat käsikaupasta saatavat kipulääkkeet, kuten tulehduskipulääkkeet ja parasetamoli. Varmista aina ensin annostus ja noudata pakkauksen ohjetta! Kysy neuvoa sopivan kipulääkkeen valintaan farmaseutiltamme verkkoapteekin chatissa tai apteekeissa.

Migreenityyppinen päänsärky

Migreenin hoitoon on olemassa lukuisia kohtaus- ja estolääkityksiä. Migreenin täsmä- ja kohtauslääkkeet ovat reseptillä ostettavia ja edellyttävät lääkärin diagnoosia ja siten pistäytymistä lääkärin juttusilla. Lääkärin diagnosoiman vaikean migreenin hoitoon yli 18-vuotiaille on ilman reseptiä saatavilla sumatriptaania sisältävä täsmälääke, jonka käytöstä saat tarkempaa tietoa apteekin farmaseuteilta.

Myös käsikaupasta saatavat kipulääkkeet tepsivät monilla kohtalaisesti migreenin kipuoireisiin, ja osalla riittävät viemään kivun pois kokonaan. Auraoireisiin ne eivät auta.

Migreenipotilaan olon helpottamiseen on olemassa myös lääkkeettömiä kotikonsteja. 

Niistä tärkeimmät ovat:

• Ärsykkeiden vähentäminen: hämärä, hiljainen tila, lepo unimaskin ja korvatulppien kanssa.
• Kylmähoito: kylmäpakkaus otsalla tai ns. migreenimyssy.
• Jotkut kokevat saavansa tilapäistä apua kofeiinista.

Jännityspäänsärky ja niskaperäinen päänsärky

Jännityspäänsäryn hoidossa käsikauppakipulääkkeet tai paikallishoitovalmisteet toimivat yleensä hyvin. 

Lääkäriltä saatavat konstit voivat sisältää myös esimerkiksi lihasrelaksantteja tai lähetteen fysioterapeutille, joka neuvoo jumppaohjeet ja tarkastaa työskentelyasennot.

Toisin kuin migreeniin, jännityspäänsärkyyn tepsivät usein reipas kävely, etenkin sauvakävely, hartiajumppa ja venyttely. Myös rentoutusharjoitukset voivat helpottaa oloa.

Alkavan päänsäryn tarkastuslista

Käy läpi nämä, kun päänsärky ilmoittelee tulostaan.

• Kauanko on aikaa edellisestä ruokailusta? Olisiko välipalan aika?
• Oletko muistanut juoda riittävästi nesteitä? Ota heti lasillinen vettä!
• Vastaako kofeiinin saanti totuttua tasoa? (Päänsärky on yleinen kofeiinin vieroitusoire.)
• Ovatko leuat, niska, kasvot ja kaula rentoina? Venyttele ja liikuttele niitä hetki.
• Oletko tuijottanut pitkään ruutua? Sulje sulje silmät hetkeksi ja kokeile silmäjumppaa.