Poskiontelotulehdus vai flunssa: millä oireilla lääkäriin?

Poskiontelotulehduksen oireita ovat nenän tukkoisuus, kelta-vihreän nenäeritteen valuminen ja paineen tunne tai kipu poskipäillä.

Poskiontelotulehdus eli sivuonteloiden bakteeritulehdus on vaikeaa erottaa oireiden perusteella flunssasta, eikä lääkärikään siihen aina pysty ilman varmistavia tutkimuksia. 

Sivuonteloiden limakalvo nimittäin ärtyy ja kerää nestettä myös flunssassa, mistä seuraa tukkoisuutta, paineen tunnetta ja nenävuotoa – oireita, jotka sopivat myös poskiontelon tulehdukseen. Lue farmaseutin vinkit poskiontelotulehduksen oireenmukaiseen kotihoitoon!

Poskiontelotulehduksen oireet

Poskiontelotulehduksen oireet ovat:

  • nenästä erittyvä, paksu, vihreä lima
  • tukkoisuus ja hajuaistin muutokset
  • kasvojen, erityisesti poskien, särky ja painon tunne
  • kuume
  • päänsärky.

Nämä oireet ovat tuttuja myös tavallisessa flunssassa. Poskionteloiden bakteeritulehdus iskee jälkitautina yleensä vasta alkuperäisen virustaudin jo laannuttua. 

Poskiontelotulehduksen oireet ovat flunssaa voimakkaammat: kipu onteloiden kohdalla on kovempi, voi säteillä muualle kasvoihin, ja naaman kääntäminen kohti lattiaa aiheuttaa huomattavaa epämukavuutta.

Jos poskiontelotulehdus pitkittyy, voi ensisijaiseksi oireeksi jäädä aamuinen, vihertävää räkää nostattava yskä.

Alle 3-vuotiailla lapsilla poskiontelot eivät ole vielä kehittyneet, joten heitä poskiontelotulehdus ei vaivaa.

Mistä poskiontelotulehdus johtuu?

Flunssassa nenän ja nielun limakalvot turpoavat ja niistä erittyy limaa. Poskionteloista ja muista sivuonteloista on normaalisti avoin reitti nenään. Turpoamisen vuoksi se tukkeutuu, mistä seuraa liman kertyminen onteloihin. 

Poskionteloiden limoittuminen ja tiehyiden tukkeutuminen ei vielä tarkoita antibioottia kaipaavaa poskiontelontulehdusta, sillä antibiootti ei tepsi viruksen aiheuttamaan limakalvoärsytykseen. 

Varsinainen bakteeritulehdus syntyy vasta myöhemmin, mikäli bakteereita päätyy poskionteloon ja niillä on siellä sopivat kasvuedellytykset. Valtaosa poskiontelo-oireista on viruksen aiheuttamia ja menee ohi itsekseen.

Voiko poskiontelotulehdus tulla ilman flunssaa?

Kyllä voi. Jos poskionteloista nenänieluun avautuva tyhjennysreitti tukkeutuu esimerkiksi nenäpolyyppien, allergian tai hammasjuuren tulehduksen vuoksi, saattaa lopputuloksena olla poskiontelotulehdus tai muu sivuonteloiden bakteeritulehdus.

Tarttuuko poskiontelotulehdus?

Varsinainen bakteeritulehdus ei tartu, mutta virustauti voi kyllä tarttua. 

Jos vaiva vaikuttaa alkavalta flunssalta, eikä sitä ole diagnosoitu poskiontelotulehdukseksi, kannattaa toisia ihmisiä suojata tartunnalta huolellisella käsipesulla, parin metrin varoetäisyydellä, hyvällä niistämis- ja yskimishygienialla, miksei myös kasvomaskilla.

Milloin lääkäriin?

Koska poskiontelotulehdus paranee yleensä itsestään, on lievien oireiden kanssa hyvä odotella hetki rauhassa parantumista ja kokeilla kotihoito-ohjeita.

Lääkäriin on kuitenkin syytä lähteä, jos:

Mistä lääkäri tunnistaa poskiontelotulehduksen?

Lääkäri käy läpi oireet, niiden keston, koputtelee kasvoja, mahdollisesti myös tähystää nenän ja tutkii poskionteloita ultraäänellä. 

Pitkittyneessä vaivassa saatetaan ottaa röntgenkuva tai huuhtoa poskionteloista märkäeritettä, jonka löytyminen viimeistään varmistaa bakteeritulehduksen olemassaolon.

Poskiontelotulehdusta hoidetaan oireenmukaisesti kotikonstein ja lepo kohotetussa asennossa voi helpottaa oloa sekä mahdollistaa nukkumisen myös tukkoisen olon aikana.

Poskiontelotulehduksen hoito

Virusperäinen poskiontelotulehdus paranee useimmiten itsekseen viikossa tai parissa. 

Hoidolla tähdätään siihen, että olo on mukavampi, nukkuminen onnistuu ja vaivalle suodaan mahdollisimman hyvät edellytykset parantua. Kotihoitoon sopivat hyvin flunssan itsehoito-ohjeet.

Kotona kokeiltavat keinot:

Jos käytät kipulääkkeitä tai nenän limakalvoja supistavia suihkeita, muista noudattaa tarkasti pakkauksen ohjetta tai kysy tarvittaessa apua farmaseutilta.

Mikäli bakteeritulehdus todetaan lääkärissä:

  • Mikrobitulehduksen häätämiseen tarvitaan antibiootti, useimmiten amoksisilliini tai doksisykliini
  • Jos tulehduksen juurisyy on allerginen nuha, voidaan sen hoitoon määrätä kortisonisuihke tai muu allergialääke.
  • Kroonisessa tulehduksessa voidaan sivuonteloita joutua avaamaan ja puhdistamaan kirurgisesti.
  • Mikäli vaivan taustalla ovat polyypit, niitä poistellaan niin ikään kirurgisesti.

Asiantuntijana Yliopiston Apteekin farmaseutti Leeni Tolvanen.