Jännetuppitulehdus: oireet, hoito ja ehkäisy

Kipua ranteessa, peukalon tyvessä tai nilkassa? Kivun syynä voi olla jännetuppitulehdus, joka johtuu useimmiten jänteen jatkuvasta ja pitkäkestoisesta tai äkillisesti lisääntyneestä ja yksipuolisesta kuormituksesta, joka saa tulehduksen aikaan tyypillisimmin ranteeseen tai nilkkaan.

Jännetuppitulehdus aiheuttaa ranteessa, peukalossa tai nilkassa ilmenevää kipua, joka pahenee yleensä, kun tulehtunutta aluetta rasitetaan ja yleensä kipu ja jäykkyys ovat voimakkaimmillaan aamuisin. Lue farmaseutin vinkit jännetuppitulehduksen hoitoon ja ehkäisyyn!

Mikä on jännetuppitulehdus?

Jotta jännetuppitulehduksen syntymekanismin ymmärtäisi, on hyvä ensin tietää, kuinka jännetuppi toimii.

• Sitkeästä sidekudoksesta rakentuvat jänteet kiinnittävät lihakset luihin. Jänteet ovat käytössä aina, kun lihaksia liikutetaan.
• Erityisesti ahtaissa kohdissa, kuten ranteessa ja nilkassa, jänteitä suojaa jännetuppi.
• Jännetupen sisällä on nestettä, joka vähentää hankausta ja helpottaa jänteen liikkumista.

Kun jännettä rasitetaan jatkuvasti ja pitkäkestoisesti, voi jännetuppi tulehtua. Myös äkillisesti lisääntynyt, yksipuolisena toistuva liike voi aiheuttaa jännetuppitulehduksen.

Näin jännetuppitulehdus syntyy:

1. Toistuva rasitus saa jännetupen sisäkalvon vaurioitumaan.
2. Elimistö reagoi vaurioon vapauttamalla tulehdusvälittäjäaineita.
3. Tulehdusreaktio estää jännettä liukumasta tupessa sujuvasti.
4. Seuraa kipua ja liikerajoitus.

Jännetuppitulehdusta ei yleensä aiheuta bakteeri tai muu mikrobi, eivätkä antibiootit siksi tehoa siihen.

Miten jännetuppitulehdus oireilee?

Jännetuppitulehduksen oireet ovat eri osissa kehoa hieman erilaiset. Yhteistä oireille on, että ne pahenevat, kun raajaa rasitetaan. Usein kipu ja jäykkyys ovat pahimmillaan aamulla.

Tavallisesti oireisiin kuuluvat:

• kipu, joka rajautuu melko tarkasti tulehtuneelle alueelle
  • jomottava leposärky on seurausta turvotuksesta ja paineesta jännetupen sisällä
  • polttava, terävä tai viiltäväksi kuvattu kipu jännettä rasitettaessa (esim. kun kipeytynyttä rannetta taivutetaan).
• liikerajoitus, toisinaan myös liikkeen “lukittuminen”
• arkuus, turvotus ja punoitus
• naksuminen, rahina tai narina.

Jännetuppitulehdus ranteessa ja peukalossa

Ranne ja peukalon tyvi ovat jännetuppitulehduksen yleisimpiä ilmaantumispaikkoja. 

Tyypillisimmin tulehduksen saavat riesakseen käsiään ahkerasti käyttävät ihmiset, kuten neulojat, rakentajat, tietokoneella työskentelevät tai esimerkiksi kahvakuulaharrastuksen juuri aloittaneet. Myös ahkera kännykän käyttö voi altistaa jännetuppitulehdukselle.

Ranteen jännetuppitulehdus paikantuu ranteen yläosaan. Kipu vihloo, kun rannetta taivutetaan, jotakin väännetään (esimerkiksi purkin kantta auki) tai nyrkkiä puristetaan voimakkaasti.

Peukalon puoleiseen ranteeseen iskevää jännetuppitulehdusta kutsutaan toisinaan De Quervainin taudiksi. Se on saanut nimensä “löytäjänsä”, kirurgi Fritz de Quervainin mukaan. 

Tässä vaivassa kipu tuntuu erityisesti peukalon tyvessä ja saattaa säteillä kyynärvarteen. Se tuntuu, kun tartutaan esineeseen tai puristetaan kädellä esimerkiksi auton rattia.

Finkelsteinin testi

Jännetuppitulehduksen diagnostiikka kuuluu lääkärille, mutta peukalon tyveen ilmaantuneen tulehduksen, De Quervainin taudin, voi alustavasti tunnistaa itse ns. Finkelsteinin testillä:

1. Peukalo suljetaan napakasti kämmenen sisään nyrkkiin.
2. Taivutetaan rannetta peukalon suuntaan.

Voimistuva kipu ranteen sivussa ja ja peukalon tyvellä viittaa jännetuppitulehdukseen.

Jännetuppitulehdus nilkassa

Jalan jännetuppitulehdukselle tyypillisin sijaintipaikka on nilkka tai jalkaterä.

Myös jalassa jännetuppitulehduksen aiheuttama kipu paikantuu melko tarkasti jänteiden kulkureitille:

• nilkan sisäsyrjään (takimmaisen säärilihaksen jänne)
• nilkan ulkosyrjään (pohjeluulihasten jänteet)
• jalkapöytään tai jalkapohjaan (esimerkiksi isovarpaan tai muiden varpaiden koukistajajänteet).

Voiko akillesjänteessä olla jännetuppitulehdus?

Akillesjänteeseen paikantuva kipu ei johdu tarkalleen ottaen jännetuppitulehduksesta; akillesjänteellä ei nimittäin ole varsinaista jännetuppea. 

Toki jännettä ympäröivät muut rakenteet voivat ylirasituksen seurauksena tulehtua, ja myös itse jänne voi vaurioitua. Akillesjänteen kiputilat onkin hyvä selvityttää hyvissä ajoin lääkärillä.

Nilkkatuet kipeälle nilkalle:

Jännetuppitulehduksen hoito

Jännetuppitulehduksen ensioireiden kotihoito

Oireiden ilmaantuessa pitäisi kipeytynyttä kättä tai jalkaa malttaa lepuuttaa. Erityisesti intohimoiset käsityöharrastajat ja muut asialleen omistautuneet saattavat sivuuttaa ensioireet ja hidastaa siten toipumistaan.

Kylmähoito ja raajan pitäminen koholla voivat lievittää kipuja ja turvotusta. 

Apteekista ilman reseptiä saatavista tulehduskipulääkkeistä ja kipugeeleistä on usein apua. 

• Muistathan noudattaa pakkauksen ohjetta. 
• Varmista tarvittaessa särkylääkkeen sopivuus farmaseutilta tai lääkäriltä.

Rannetuki

Rannetuki voi helpottaa kipua ja tukea paranemista. Sopivan rannetuen valintaan saat apua lääkäriltä, apteekin henkilökunnalta tai fysioterapeutilta. 

Joidenkin fysioterapeuttien keinovalikoimaan kuuluu kinesioteippaus, josta osa jännetuppivaivaisista kokee saavansa apua.

Fysioterapia ja ergonomian korjaus

Toisinaan jännetuppitulehduksen taustalla ovat työskentelytavat tai -asennot, jotka voidaan korjata fysioterapeution ohjauksella. 

Osa saa helpotusta oireisiin ergonomiaa tukevista apuvälineistä ja oikeiden liikeratojen opettelusta. Fysioterapeutti neuvoo tarvittaessa myös kuntoutumista edistäviä harjoitteita.

Peukalotuet kipeälle peukalolle:

Hoitamaton jännetuppitulehdus – miksi lääkäriin ajoissa?

Jos jännetuppitulehduksen oireet eivät levossa ja kotihoidolla helpota muutamassa päivässä – viikossa, on syytä kääntyä lääkärin puoleen. 

Kipeää aluetta rasittava työ voi edellyttää myös sairauslomaa, eikä kipua aiheuttavaa työtä kannata jatkaa kipulääkkeen turvin omin päin.

Pysyvää vahinkoa hoitamattomasta jännetuppitulehduksesta aiheutuu harvoin, mutta paraneminen hidastuu ja kivut pitkittyvät. Vakavissa tapauksissa vaiva voi kroonistua.

Asiantuntijana Yliopiston Apteekin farmaseutti Tiia-Maria Honkakoski.