7 myyttiä flunssasta – Testaa tietosi!

7 myyttiä flunssasta – Testaa tietosi!

Tavallisesta nuhakuumeesta liikkuu kaikenlaisia myyttejä ja oletuksia. Iskikö flunssa, koska unohdit kaulahuivin ja vilustuit? Torjuuko C-vitamiinitankkaus flunssan? Auttaako valkosipuli tai sinkki? Lue juttu, niin tiedät paremmin.

Myytti: ”Flunssa johtuu kylmettymisestä”

Ajatteletko, että sairastuit flunssaan siksi, että olit ulkona liian vähissä vaatteissa ja kylmetyit?

Flunssa ei johdu vilustumisesta tai kylmettymisestä. Flunssan takana on aina virustartunta.

Kylmettymisellä kuitenkin voi olla yhteys flunssaan. Kylmässä hengitystiet saattavat olla vastaanottavaisemmat virukselle. Veto voi herkistää limakalvoja ja luoda otollista pohjaa sille, että virukset tarttuvat. Virukset myös saattavat lisääntyä kylmässä nopeammin kuin lämpimässä.

Syysflunssasi siis ei johdu siitä, että unohdit pipon ja kaulahuivin kotiin. Syksyllä ja talvella ollaan sisätiloissa tiiviimmin yhdessä kuin kesällä, jolloin flunssavirukset vain pääsevät helpommin liikkumaan ihmisestä toiseen.

Myytti: ”Tuhti C-vitamiinitankkaus estää flunssan”

C-vitamiinin syöminen ei estä flunssaa tai vaikuta siihen, kuinka moneen flunssaan sairastut.

C-vitamiini on välttämätön vitamiini, ja se edistää immuunijärjestelmän toiminnan pysymistä normaalina. C-vitamiinipitoista ruokaa, kuten kasviksia ja hedelmiä, on tärkeää nauttia päivittäin. Tarvittaessa voi C-vitamiinilisää ottaa myös purkista.

C-vitamiinin päivittäinen saantisuositus on 75 milligrammaa päivässä, mutta koska se on vesiliukoinen vitamiini, sitä on turvallista syödä hetken ajan suositusta enemmän. 

Kysy lisää neuvoja Yliopiston Apteekin asiantuntijoilta!

Myytti: ”Valkosipuli pitää flunssan loitolla”

Valkosipulista flunssan ehkäisijänä tai parantajana liikkuu monenlaisia vinkkejä: laita viipaloitua valkosipulia yöksi sukkiin, syö sitä raakana tai sekoita murskattua valkosipulia kuumaan juomaan.

Valkosipuli on toki varsin vaaraton vaihtoehto. Valkosipuli sisältää allisiinia, ja sitä on käytetty ylläpitämään elimistön normaalia immuunipuolustusta. 

Myytti: ”Flunssa tarttuu vain sen alkuvaiheessa”

Jotkut luulevat, että flunssa tarttuu ihmisestä toiseen vain ensimmäisten päivien aikana, ja niiden jälkeen on turvallista lähteä ihmisten pariin, vaikka nenä vielä vuotaisi.

Flunssa voi kuitenkin tarttua niin kauan kuin oireita riittää. Eri flunssaviruksilla on erilaisia itämisaikoja ja flunssavirusten aiheuttamat taudit kestävät eri aikoja, joten mitään nyrkkisääntöä siitä, kuinka kauan flunssa tartuttaa, ei voi antaa.

Myytti: ”Kaikki sinkit auttavat lyhentämään flunssan kestoa”

Tiedetään, että sinkkiasetaatti voi lyhentää flunssan kestoa. CE-merkityn sinkkiasetaatin käyttöä voikin suositella flunssan alkuvaiheessa. 

Tee siis näin:

  • Käytä flunssan alkuvaiheessa CE-merkittyä sinkkiasetaattia.
  • Ota sinkkivalmiste imeskelytablettina tai suihkeena. Sinkin pitää päästä vaikuttamaan limakalvolla.
  • Aloita sinkin käyttö viimeistään vuorokauden kuluessa flunssaoireiden alkamisesta. Sinkki-ioni saattaa estää flunssavirusten lisääntymistä.
  • Ota sinkkiä 80 milligrammaa vuorokaudessa, 3–5 vuorokauden ajan.

Sinkin normaali saantisuositus on 10 milligrammaa päivässä, mutta hetkellinen suurempi määrä ei haittaa.

Sinkkiä löytyy usein monivitamiinivalmisteista, ja niillä voi turvata sinkin päivittäisen saannin. Monivitamiinitabletista sinkki imeytyy elimistöön, ja sinkki tukee normaalia vastustuskykyä.

Myytti: ”Jos flunssassa ei ole kuumetta, voi hyvin lähteä urheilemaan”

Lievä nuha ei ole este sille, että et voisi lähteä kevyelle kävelylle. Mutta liikunnan harrastaminen pitää lopettaa, jos saat muita yleisoireita, kuten kuumetta tai lihaskipuja. Silloin täysi lepo on oikea ratkaisu.

Nyrkkisääntönä voi sanoa, että liikunnan voi aloittaa, kun oireet ovat hävinneet – mutta harrasta vain kevyttä liikuntaa yhtä kauan, kuin sinulla oli oireitakin. Jos siis olit viikon kipeänä, ota urheilurintamalla kevyesti viikon ajan vielä flunssan jälkeen.

Jos harrastat liikuntaa kuumeisena, voi siitä seurata jälkitauteja tai flunssan toipumisaika voi pidentyä. Kuumeinen sairaus on elimistölle rasite, ja jos sen aikana lähtee liikkumaan, voi se heikentää puolustusjärjestelmää entisestään.

Myytti: ”Jos flunssa ei mene viikossa ohi, pitää mennä lääkäriin”

Ihan tavallinen flunssa voi kestää pitkään: kymmenen päivää tai jopa muutaman viikon, taudinaiheuttajasta riippuen. Lääkäriin ei siis tarvitse lähteä, jos olet ollut flunssassa vasta muutamia päiviä.

Tavallista virusperäistä flunssaa ei hoideta antibiooteilla, vaan sen tärkeintä hoitoa on lepo kotona. Tietysti myös flunssan oireita voi hoitaa: kurkkukipua, nuhaa ja lihaskipua. Virusyskä voi kestää pitkään, jopa kuusi viikkoa, ja se on vielä normaalia.

Lääkäriin kannattaa mennä, jos oireet pitkittyvät tai hankaloituvat tai yleisvointi heikkenee. Lääkärin vastaanotolle pitää hakeutua myös, jos flunssaa seuraa jälkitauti, kuten sydänlihastulehdus, keuhkoputkentulehdus, korvatulehdus tai poskiontelontulehdus.

Asiantuntijana Yliopiston Apteekin farmaseutti Leeni Tolvanen.