Raskaana? Näitä vitamiineja ja hivenaineita tarvitset

Raskaana? Näitä vitamiineja ja hivenaineita tarvitset

Mitä ravintolisiä kannattaa syödä raskauden aikana? Mistä ravintoaineista odottavilla äideillä voi tulla puutosta? Lue, mitkä ovat odottavan äidin tärkeimmät vitamiinit ja hivenaineet ja mistä niitä saa.

Raskausajan vitamiinit ja hivenaineet – mitä odottava äiti tarvitsee?

Terveellisestä ja monipuolisesta ruokavaliosta voi käytännössä saada kaikki tarvittavat ravintoaineet. Usein emme kuitenkaan ehdi tai jaksa noudattaa ravintosuosituksia niin tarkasti, joten ravintolisät ovat hyvä lisä ruokavalion tueksi.

Odottavan äidin tärkeimmät ravintoaineet ovat folaatti, D-vitamiini, rauta, kalsium ja omega-3-rasvahapot. Raskausaikana kannattaa ottaa purkista ravintolisänä ainakin foolihappoa ja D-vitamiinia.

  • Folaattia saa muun muassa vihreistä kasviksista, hedelmistä, marjoista ja kokoviljajyvätuotteista sekä foolihappo-ravintolisästä. Raskausaikana folaatin tarve kasvaa, joten foolihapon käyttö kannattaa aloittaa jo kaksi kuukautta ennen ehkäisyn lopettamista.
  • D-vitamiinia saa rasvaisesta kalasta ja auringosta. Mutta koska D-vitamiinia on usein liian vähäistä eikä sitä saa talviaikaan Suomessa myöskään auringosta, on ravintolisä paikallaan. Raskaana oleville ja imettäville sen suositus on 10 mikrogrammaa vuoden ympäri.
  • Rautaa saa muun muassa punaisesta lihasta ja täysjyväviljasta. Neuvolassa seurataan odottavan äidin veriarvoja ja annetaan tarvittaessa suositus rautalisän aloittamisesta.

  • Kalsiumia saa parhaiten maitotuotteista, mutta jos maitotuotteet eivät kuulu ruokavalioon, on kalsiumia hyvä napata kalkkitableteista.

  • Omega-3-rasvahapot. Tärkeitä DHA- ja EPA-rasvahappoja saa, jos syö rasvaista kalaa noin 2–3 kertaa viikossa ja käyttää ruoanlaitossa kasviöljyjä. Omega-3-kalaöljyvalmiste on hyvä lisä, jos rasvahappoja ei saa tarpeeksi ruokalautaselta. Vegaaneille löytyy apteekin valikoimasta omia valmisteita, jotka on valmistettu kasviöljyistä.

Edellä mainittujen rinnalle voi halutessaan lisätä maitohappobakteerit ja magnesiumin.

Miten vitamiinit ja hivenaineet vaikuttavat äitiin? Entä vauvaan?

Vitamiinit ja hivenaineet ovat tärkeitä sekä äidin hyvinvoinnille että sikiön kasvulle ja kehitykselle.

Folaattia elimistö tarvitsee solujen jakautumiseen ja verisolujen muodostumiseen. Folaatti tukee vastustuskykyä ja edistää raskauden aikaista kudosten kasvua.

D-vitamiinilla on moninaiset vaikutukset: se edistää kalsiumin imeytymistä ja tukee lihasten ja hampaiden kuntoa, ja on kalsiumin kanssa tärkeä tekijä luuston kehittymisessä.

Omega-3-rasvahapoista DHA on tärkeä sekä äidille että sikiölle. Raskauden aikainen riittävä DHA:n saanti edistää aivojen ja näkökyvyn kuntoa ja kehittymistä.

Vitamiinit ja hivenaineet, joita ei kannata syödä raskaana?

Neuvolassa opastetaan tarkasti, mitä ravinto- ja ruoka-aineita kannattaa raskauden aikana välttää.

Vitamiineista A-vitamiini on sikiölle liiallisina määrinä nautittuna haitallista. A-vitamiiniakin toki tarvitaan, mutta ravintolisänä sitä ei tarvitse syödä.

Esimerkiksi keltaisissa, punaisissa ja oransseissa kasviksissa on beetakaroteenia, jonka elimistö muuttaa A-vitamiiniksi. Elimistö muuttaa kasviksista A-vitamiiniksi vain tarvitsemansa, joten porkkanan popsintaa ei tarvitse raskausaikana rajoittaa.

Foolihapon käytön voi lopettaa 12. raskausviikon lopussa. Omega-3-rasvahappojen käyttö taas on hyvä lopettaa kuukautta ennen synnytystä, sillä ne lisäävät verenvuotoa.

Mistä ravintoaineista odottavilla äideillä on yleisimmin puutosta?

Raudan saantiin onkin hyvä kiinnittää huomiota jo varhain ennen raskautta, jotta anemia ei pääsisi yllättämään raskausaikana. Nuorilla potentiaalisilla tulevilla äideillä on yleisesti puutosta raudasta – varsinkin jos kuukautiset ovat runsaat.

Raskauden aikana elimistössä kiertävän veren määrä lisääntyy ja veri laimenee. Uusien punasolujen tuotantoon tarvitaan enemmän rautaa kuin tavallisesti.

Sanotaan, että sikiö ottaa äidin kehon kautta tarvitsemansa, mutta äidin on myös hyvä huolehtia, ettei itse jää ilman.

Vitamiinien ja hivenaineiden imeytyminen – voiko sitä tehostaa?

Rauta on nirso imeytymään elimistöön. C-vitamiini tehostaa raudan imeytymistä. Rauta imeytyy parhaiten, kun ottaa rautalisän tyhjään vatsaan C-vitamiinipitoisen mehun kanssa.

Maito ja rauta eivät ole hyvä pari, sillä maidon kalsium saattaa ehkäistä raudan imeytymistä. Jos käytät magnesiumia, ota se raudan kanssa erikseen, sillä magnesium voi haitata raudan imeytymistä.

D-vitamiini on hyvä nauttia ruoan kanssa, sillä se on rasvaliukoinen vitamiini ja usein ruoassa tai leivän päällä on sopivasti rasvaa D-vitamiinin kyytipojaksi.

Raskaana vatsa toimii monilla huonommin ja suoliston toiminta hidastuu. Siksi ruokavalioon kannattaa lisätä ainakin kuitua suolen toimintaa tehostamaan. Kuitua saa esimerkiksi täysjyvistä, kasviksista, marjoista ja hedelmistä. Samalla niistä saa juuri niitä vitamiineja ja ravintoaineita, joita äiti muutenkin tarvitsee.

Raskausvitamiinit

Apteekista saa erityisiä raskausajan ravintolisiä. Mitkä ovat niiden hyödyt?

Raskausajan ravintolisät ovat käteviä ja pidettyjä, sillä yhdessä valmisteessa on usein kätevästi samassa kaikki tärkeät vitamiinit ja hivenaineet, joita odottava äiti tarvitsee. Silloin tarvittavia ravintoaineita ei tarvitse kasata kokoon monista eri ravintolisäpurkeista.

Yliopiston Apteekin valikoimasta löytyy ravintolisiä niin raskautta suunnittelevalle, raskaana olevalle sekä imetyksen ajalle.

Vegaani ja raskaana – mitä pitää ottaa huomioon?

Erityisruokavaliot otetaan aina erikseen huomioon neuvolassa, ja niihin annetaan oma ohjeistuksensa.

Vegaanille tärkein ravintolisä on B12-vitamiini. Jos koko perhe syö vegaanisesti, on tärkeää, että lapsi saa B12-vitamiinia säännöllisesti myös imetysajan jälkeen taaperona.

Vegaani ei saa ruokavaliosta maitotuotteiden kautta kalsiumia, joten kalkkilisä voi olla hyvä vaihtoehto. Vegaanilla voi olla myös puutetta seleenistä, sinkistä ja jodista. Esimerkiksi jodia saa juuri lihasta, kanasta, kalasta ja kananmunista, mutta myös jodioidusta suolasta. Jodia tarvitaan muun muassa sikiön ja äidin kilpirauhasen toimintaan.

Muut tilanteet, joissa ravintoaineiden saantiin pitää kiinnittää erityishuomiota?

Jos äidillä on jokin pitkäaikaissairaus, kuten diabetes, epilepsia tai reuma, tai säännöllinen lääkitys. Nämä poikkeustapaukset ovat kuitenkin raskauden alusta saakka neuvolassa tai lääkärillä erityishoidossa.

 

Asiantuntijana proviisori ja asiakaspalvelupäällikkö Jenny Siltanen.


Lue lisää

Kun toivot raskautta

Kun toivot raskautta

Haaveiletko vauvasta? Huolehtimalla monipuolisesta ravintoaineiden saannista tuet hedelmällisyyttäsi ja vauvasi kehitystä jo ennen kuin edes tiedät olevasi raskaana.

Lue lisää
Mitä vitamiineja lapselle?

Mitä vitamiineja lapselle?

Vitamiineja ja hivenaineita tarvitaan niin hermoston ja luuston kehitykseen kuin vastustuskyvyn ylläpitoon. Mutta saako lapsi kaiken tarpeellisen ruoasta? Ja milloin tarvitaan vitamiinilisää? Entä mitä tulee huomioida, kun valitsee vitamiini- tai ravintolisää lapselle tai nuorelle?

Lue lisää
Näin vahvistat lantiopohjalihaksia

Näin vahvistat lantiopohjalihaksia

Vahvat lantionpohjalihakset pitävät virtsankarkailun loitolla, parantavat seksielämää ja vahvistavat orgasmeja. Farmaseuttimme Satu Asumalahti neuvoo, miksi ja miten lantionpohjalihaksia on syytä treenata.

Lue lisää

Teemat