Todettiinko sinulla diabetes? Tässä 10 tärkeintä faktaa diabeteksesta

10 faktaa diabeteksestä eli sokeritaudista

Oletko sairastunut diabetekseen? Tai mietityttääkö, miten läheisesi tuore diagnoosi vaikuttaa hänen elämäänsä? Vaikka diabetes ei ole mikään maailmanloppu, niin on muutamia tärkeitä asioita, jotka on hyvä tietää itse sairaudesta, sen lääkityksestä kuin elintavoistakin. Tiesithän myös, että meillä Yliopiston Apteekissa on diabetesfarmaseutteja, joilta voit aina pyytää apua!

1. Ymmärrä, mistä sairaudessasi on kyse 

Diabetes, eli "sokeritauti" on nimi joukolle sairauksia, joissa haima ei tuota tarpeeksi insuliinihormonia tai sen teho on heikentynyt, jolloin verensokeri kohoaa.

Tavallisimmat oireet – väsymys, laihtuminen, jano, virtsanerityksen lisääntyminen – saattavat ilmetä joko lähes huomaamatta tai nopeastikin. 

Kohonneet verensokeriarvot varmistavat diagnoosin. Hoidolla pyritään pitämään verensokeri tasaisena ja mahdollisimman lähellä terveitä sokeriarvoja.

Yleisimmät ovat tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes:

  • Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus. Sen puhkeamiseen ei voi juurikaan itse vaikuttaa. Noin 50 000 suomalaisella on tyypin 1 diabetes.
  • Tyypin 2 diabeteksen takana ovat paljolti elämäntavat – ylipaino, ruokailutottumukset ja vähäinen liikunta – mutta myös perintötekijöillä on merkitystä. Usein sairautta edeltää metabolinen oireyhtymä. Se on tila, jossa ihmisellä on yhtä aikaa vyötärölihavuus, häiriöitä sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnassa sekä kohonnut verenpaine. Arviolta 400 000–500 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta.
  • Raskausdiabetekseen sairastuu vuosittain noin 10 000 odottavaa äitiä. Yleensä sairaus menee ohi lapsen synnyttyä. Se voi kuitenkin ennakoida riskiä saada tyypin 2 diabetes.

 2. Muista, miksi diabeteksen hoito on tärkeää

 Huonosti hoidettu sokeritauti altistaa silmien, munuaisten ja hermoston lisäsairauksille sekä lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä.

 Insuliinin puute voi johtaa happomyrkytykseen eli ketoasidoosiin, joka on yleensä hengenvaarallinen tila.

 Joskus verensokeri voi lääkkeiden takia laskea liiankin alas. Silloin puhutaan hypoglykemiasta. Ensiapuna siihen otetaan jotain sokeripitoista, kuten lasi tuoremehua tai glukoosipastilleja.

 3. Ykköstyypin diabeetikko: lääkitys on elinehto

 Tyypin 1 diabeteksessa lääkehoito insuliinilla on välttämätöntä. Insuliinia annetaan useita kertoja päivässä pistoksina pitkä- ja lyhytvaikutteisen insuliinin yhdistelmähoitona tai pelkkää lyhytvaikutteista insuliinia jatkuvana infuusiona insuliinipumpulla.

 Lääkityksen lisäksi terveelliset elämäntavat kannattavat. Ne voivat heijastua siihen, minkä verran insuliinia joudut käyttämään sekä estävät lisäsairauksien kehittymistä.

4. Kakkostyypin diabeetikko: elämäntavat ovat hoitosi peruskivi

 Tyypin 2 diabeteksen hoidossa elintavoilla on suuri merkitys.

 Sairauden alkuvaiheessa diabetes voidaan saada pelkällä elintapojen muutoksella sellaiseen tilaan, että selviät vielä vuosia ilman lääkkeitä tai pienemmällä lääkemäärällä. Jo aloitetusta lääkityksestä voi jopa olla mahdollista päästä eroon elintapojen avulla.

 Jos sinulla on todettu esidiabetes, elintavoilla voi pystyä ehkäisemään varsinaisen diabeteksen puhkeamisen.

 Tämä kaikki vaatii selvän ja pysyvän elintaparemontin, johon kuuluvat:

  • painonpudotus
  • säännöllinen liikunta
  • terveellinen ruokavalio

Koska diabetes on etenevä tauti, voivat verensokerit myöhemmin lähteä nousuun. Yleensä lääkehoito aloitetaan, jos verensokeri on toistuvasti liian korkealla.

Tyypin 2 diabeteksen lääkehoito aloitetaan yleensä tableteilla. Käytössä on erilaisia lääkkeitä, jotka esimerkiksi vähentävät maksan glukoosintuotantoa, lisäävät haiman insuliinineritystä, tehostavat insuliinin vaikutusta, poistavat sokeria verenkierrosta virtsaan, lisäävät kylläisyyden tunnetta tai alentavat painoa. 

On myös pistettäviä lääkkeitä, jotka vaikuttavat suolistohormoneihin. Insuliinin pistäminen aloitetaan, jos muulla hoidolla ei saada verensokeria hallintaan.

 5. Älä unohda verensokerin mittausta 

 Verensokerin mittaaminen itse on tärkeä osa diabeteksen hoitoa. Sen avulla sokeripitoisuus pystytään pitämään mahdollisimman hyvänä.

  • Tyypin 1 diabeteksessa verensokeri mitataan yleensä vähintään aamuin, illoin ja aterioiden yhteydessä. Sen perusteella määritellään oikea insuliiniannos.
  • Tyypin 2 diabeteksessa verensokeria mitataan hoidon seurannan takia – aluksi tiuhemmin, hyvässä hoitotasapainossa harvemmin. Pistokoeluontoinen verensokerin mittaaminen kannattaa ottaa rutiiniksi.

 Verensokeri mitataan pistoksilla sormenpäästä tai olkavarteen asennettavalla glukoosisensorilla, joka antaa usein laajemmin tietoa verensokerin käyttäytymisestä vuorokauden eri aikoina. 

6. Nauti terveellisestä ruoasta 

Terveellinen ruokavalio voi estää taudin etenemistä. Sydänystävällisestä ruokavaliosta on hyötyä, koska diabetes lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. 

Tutustu vaikka välimerelliseen tai itämerelliseen ruokavalioon. Vähähiilihydraattinen ruokavalio voi sopia hyvin osalle kakkostyypin diabeetikoista.

Liikkeelle pääset myös näin: tarpeeksi kuitua, sopivasti proteiinia, kiinnitä huomiota rasvan laatuun, vältä nopeita hiilihydraatteja ja nosta lautaselle runsaasti kasviksia.

7. Lähde liikkumaan – se kannattaa 

 Säännöllinen liikunta parantaa diabeteksen hoitotasapainoa ja pienentää lisäsairauksien kehittymisen riskiä.

 Paitsi että liikunta auttaa painonhallinnassa, se esimerkiksi vähentää insuliiniresistenssiä ja yleensä laskee verensokeria.

 Hyvä määrä liikuntaa on 150–300 minuuttia viikossa. Jo puoli tuntia päivässä on siis hyödyksi. Muista tehdä lihasvoimaharjoittelua kaksi kertaa viikossa. Isompi lihasmassa kuluttaa sokeria tehokkaammin.

8. Panosta uneen ja stressittömään arkeen 

 Riittävä yöuni, 7–9 tuntia, on tärkeä asia. Elimistö polttaa yön aikana tehokkaasti rasvaa ja keho palautuu paremmin. Monesti valvominen heikentää sokerinsietoa ja saa herkkuhimonkin iskemään.

 Diabeetikon kannattaa pyrkiä myös hyvään mielen tasapainoon ja palautumiseen. Stressi nostaa verensokeria ja vaikuttaa kortisolin eritykseen, mikä nostaa metabolisen oireyhtymän riskiä.

 9. Ota vastuu omasta hoidostasi 

 Diabeteksen hoitoa ei voi lykätä lääkärin ja diabeteshoitajan vastuulle. Siitä, että verensokeri on suositellulla tasolla ja hoito tasapainossa, joutuu huolehtimaan aika paljon itse.

 Terveellinen ruokavalio ja liikuntaharrastukset vaativat sitoutumista. Muun hoidon lisäksi pitää huolehtia suun ja jalkojen terveydestä, koska korkea verensokeri altistaa infektioille – ja toisaalta infektiot nostavat verensokeria.

 Tiesithän, että meillä Yliopiston Apteekissa on myös diabetesfarmaseutteja, joilta voit aina pyytää apua! Löydät heidät kysymällä omasta apteekistasi, onko henkilö sattumalta paikalla. Voit myös erikseen sopia sinulle sopivan ajankohdan.

Lisäksi toisten sairastuneiden kanssa verkostoituminen usein motivoi. Mitä enemmän sairaudestaan tietää, sitä enemmän usein on intoa hoitaa sitä. Hae apua vaikkapa Diabetesliiton nettisivuilta ja tapahtumista.

  10. Diabetesdiagnoosi ei ole maailmanloppu!

 Joillakin on ennakkoluuloja, että diabetes on itse aiheutettu elintasosairaus. Oikeasti tyypin 1 saaminen on lähinnä huonoa tuuria. Tyypin 2 diabeteksen puhkeaminenkin on monimutkainen kuvio. Terveellisillä elintavoilla ja pysyttelemällä normaalipainoisena voit vähentää diabeteksen riskiä.

 Diabeteksen hoito kehittyy jatkuvasti. Hyvällä hoidolla voit siis saavuttaa paljon terveitä elinvuosia.

 Asiantuntijana Yliopiston Apteekin farmaseutti Risto Vaarala.