Reikä hampaassa, karies ja alkava reikä – ehkäisy ja hoito

Isä opastaa pojalleen hammaslangan käyttöä kylpyhuoneessa.

1. Mikä on karies ja mistä karies johtuu?

Karies tarkoittaa hampaiden reikiintymistä – vanhempi väestö käyttää siitä joskus nimitystä hammasmätä. Karies on kurja vaiva, josta monella on kokemusta, onhan karies hyvin yleinen ja tarttuva hammassairaus. 

Kariesta aiheuttavat suun bakteerit. Taustalla on yleensä kariesbakteeri mutans-streptokokin runsas määrä hammasplakissa. 

Hampaat voivat reikiintyä kaikenikäisillä, jos niistä ei pidetä huolta ja kariesta pääsee kertymään hampaisiin. Hyvä uutinen on, että voit helposti ehkäistä karieksen aiheuttamia vaurioita ja pysäyttää sen etenemisen hampaissasi. Karieksesta ei siis tarvitse kärsiä!

Jos hampaaseen on ehtinyt kehittyä reikä, hammaslääkäri paikkaa sen. Paikkaaminen ei kuitenkaan paranna kariesta. Vain hyvällä suunhoidolla ja hammasystävällisillä ruokailutottumuksilla pidät karieksen hallinnassa.

2. Karieksen oireet

Hammassärky on viheliäinen tuntemus, josta viimeistään tiedät, että hampaassasi saattaa olla reikä. Silloin karies on edennyt jo pitkälle. 

Karies ei alkuvaiheessa aiheuta mitään oireita. Siksi sitä on vaikea ajoissa havaita itse. Hampaan alkava reikä ja sen ensimmäiset tunnusmerkit huomataan vain hammastarkastuksessa. Käy siis säännöllisesti hammaslääkärissä tai suuhygienistillä tarkistamassa suusi tilanne. 

Mistä tietää, että on reikä hampaassa? Karieksen oireita voivat olla:

  • pieni, valkoinen laikku hampaan pinnalla
  • kylmän- tai kuumanarkuus hampaassa
  • hampaan vihlonta
  • arkuus purressa
  • koputusarkuus hampaassa
  • hammassärky
  • hampaan sävyn muuttuminen valkoisesta rusehtavaksi

3. Reikä hampaassa – Mistä hampaiden reikiintyminen johtuu?

Kariesta muodostuu, kun hampaiden plakkikerroksessa muhivat bakteerit saavat ravinnokseen sokeria ja muodostavat siitä hammaskiilteen mineraaleja liuottavia happoja. 

Sylki on hampaiden suojelija. Sen tehtävänä on korjata happohyökkäyksen aiheuttamaa tilannetta. Sylki neutraloi happoja, ja sen avulla mineraalit saostuvat takaisin hampaan pintaan. Sylki ei kuitenkaan ehdi hätiin, jos happohyökkäyksiä on jatkuvasti. Silloin karies eli hammasmätä pääsee etenemään hampaassa. 

Kariekselle altistavat:

  • epäsäännölliset ruokailutottumukset ja napostelu
  • usein toistuva sokeristen juomien ja syömisten nauttiminen
  • hampaiden heikko puhdistaminen ja fluorittoman hammastahnan käyttö
  • syljeneritystä vähentävät lääkkeet ja sairaudet, kuten diabetes
  • haastavat elämäntilanteet, joissa suun terveydestä huolehtimiseen ei aina riitä voimavaroja
Nainen laittaa ksylitolipastillin suuhunsa kahvittelun jälkeen.

4. Kuinka nopeasti reikä hampaassa etenee? Pysäytä alkava karies

Alkava karies tarkoittaa tilannetta, jossa mineraaleja on liuennut hampaan kiilteestä. Tässä kohtaa voit vielä itse pysäyttää tilanteen ja korjata hampaan pintaan syntyneen vaurion. Ratkaisu: tehosta suunhoitoa!

Jos alkavalle kariesvauriolle ei tehdä mitään, hampaan pinta pehmenee ja reikiintyminen etenee kiilteessä. Ehdit vieläkin pistää toimeksi – hyvällä omahoidolla alkava reikä saadaan hallintaan, eikä sitä tarvitse paikata.

Mikäli hammasmätää ei pysäytetä, reikä läpäisee lopulta kiilteen ja tavoittaa hammasluun. Silloin saatat tuntea hampaassasi jo kylmänarkuutta tai vihlontaa. Kotikonstit eivät tässä vaiheessa enää riitä, vaan hammas täytyy paikata hammaslääkärissä. Tätä karieksen vaihetta kutsutaan myös nimellä dentiinikaries.

Kun reikä on päässyt hammasluun läpi hammasytimeen, tunnet sen todennäköisesti jomottavana kipuna ja hammassärkynä. Hampaan juureen on kehittynyt tulehduspesäke.

Jos olet vältellyt hammaslääkäriä tähän asti, nyt on viimeinen hetki hoitaa hammas kuntoon. Edessä voi olla juurihoito ja jopa hampaan kruunutus, jossa vaurioituneen hampaan osa korvataan keinotekoisella materiaalilla. Pahimmassa tapauksessa hammas täytyy poistaa kokonaan ja korvata implantilla.

5. Ikäihmiset, raskaus, diabetes – Keitä karies eli hammasmätä koskee? 

Hampaiden reikiintyminen on yksilöllistä, ja siihen vaikuttaa esimerkiksi syljen koostumus. 

On kuitenkin tilanteita ja ikävaiheita, jolloin karies saattaa erityisesti vaivata: 

  • Raskaus lisää kariesriskiä. 
  • Syljen eritykseen ja sen koostumukseen vaikuttavat tietyt lääkkeet ja sairaudet, kuten diabetes.
  • Tarttuuko karies? Kyllä. Lapsi voi saada kariesbakteerintartunnan heti, kun ensimmäinen hammas puhkeaa. Tartunta tapahtuu syljen välityksellä, ja usein lapsi saa sen hoitavalta aikuiselta. Lapsuus- ja nuoruusiässä hampaat reikiintyvät herkästi.
  • Iäkkäillä syljenerityksen väheneminen saa hampaat reikiintymään aiempaa helpommin. Kuivaa suuta kannattaa siksi hoitaa. Motoriikan heikentyminen ja yleissairaudet voivat tehdä hampaiden harjaamisesta hankalaa. Ikäihmisiä vaivaa usein juurikaries, mikä johtuu ikenien vetäytymisestä.
  • Vaikeat elämäntilanteet vaikuttavat myös hammasterveyteen. Reikiä saattaa ymmärrettävästi ilmaantua helpommin, kun ajatukset ovat huolissa. Esimerkiksi puolison sairastuminen tai avioero saattavat heikentää hetkellisesti suun hoitoa ja altistaa siten reikiintymiselle.

6. Karieksen hoito korjaa vaurioita, mutta ei paranna kokonaan

Kun hammasluu on reikiintynyt, on se paikattava hammaslääkärissä. Vaurioitunut hammaskudos poistetaan ja korvataan muovisella tai keraamisella paikalla. 

Vielä et voi huokaista helpotuksesta. Paikkaaminen on nimittäin vain hammasmädän aiheuttamien vaurioiden korjaamista. Kariesta ei voi parantaa kokonaan, kun sen on kerran saanut. Hammas on siis altis reikiintymiselle jatkossakin. 

Onneksi voit kuitenkin ottaa karieksen hallintaan ja aloittaa karieksen pysäytyshoidon, jolla karieksen eteneminen saadaan kuriin ja alkavat reiät jopa korjaantumaan. 

Hyvä hammashygienia ja hammasystävälliset ruokailutottumukset ovat kaiken A ja O alkavan karieksen hoidossa. Säännöllisissä hammastarkastuksissa voidaan tarkistaa, että alkavien reikien hoito on riittävää eikä karies etene.

7. Näin hampaiden reikiintyminen saadaan hallintaan

Onko tapanasi napostella vähän väliä? Ei kannattaisi, sillä syömistä seuraa aina kariesta edistävä happohyökkäys. Terveellisetkin hiukopalat ovat haitallisia hampaille, jos niitä napsii jatkuvasti. Jaksota ruokailu 5–6 kertaan päivässä ja katkaise happohyökkäys ksylitolilla aterian jälkeen.

Kariesta aiheuttavat bakteerit pitävät hiilihydraateista, erityisesti makeasta. Sivutuotteena syntyy hampaan kiillettä vaurioittavaa happoa. Sen määrää vähennät helposti välttämällä sokeria.

Sokeri ei ole ainoa hampaiden vihollinen – myös happamat ruoat kuluttavat kiillettä ja aiheuttavat hampaiden eroosiota. Nauti mehut ja muut happamat tuotteet ruokailun yhteydessä. Juo janojuomana vettä tai maustamattomia hiilihapollisia juomia.

Puhtaissa hampaissa eivät bakteerit viihdy. Hampaiden huolellinen harjaaminen kaksi kertaa päivässä poistaa plakkia hampaiden pinnoilta ja ehkäisee kariesta. Sähköhammasharja on tehokkain väline hampaiden puhdistamiseen! Myös fluori on hyväksi hampaille – käytä siis aina fluorihammastahnaa, niin hampaiden reikiintyminen pysyy ruodussa.

Kun käyt säännöllisesti hammastarkastuksessa, hammasmätä huomataan ajoissa, ja näin voit pysäyttää sen kotikonstein. 

Nainen levittää fluorihammastahnaa hammasharjaan.

8. Kohtuus kunniaan – näin herkuttelet hammasystävällisemmin

Uskaltaako karieksen pelossa syödä enää mitään hyvää? Ei huolta – nautinnot kuuluvat elämään eikä kaikista herkuista tarvitse karieksen takia kieltäytyä. 

Muista kuitenkin kohtuus. Kun pääsääntöisesti pidät hampaistasi hyvää huolta, voit herkkuhetkinä nauttia makeasta huolettomammin.

Näillä vinkeillä teet sokerista vähemmän vahingollista hampaillesi:

  1. Ajoita makean syöminen ruokailun yhteyteen, jos mahdollista. Näin herkuttelusta ei seuraa ylimääräistä happohyökkäystä.
  2. Syö herkut herkkuina, mutta karsi turhaa sokeria. Esimerkiksi monet jogurtit ja juomat sisältävät paljon sokeria, joten valitse vähäsokerinen tai sokeriton vaihtoehto.
  3. Jos harrastat karkkipäiviä, älä napsi makeisia pitkin päivää, vaan nauti herkut kerralla ja nappaa suuhusi lopuksi ksylitolipastilli.
  4. Totuttele vähempään sokeriin ja syö makeaa harvemmin. Siten herkut maistuvatkin paremmilta ja erityiset herkkuhetket kohoavat arjen yläpuolelle. 

9. Säännöllinen hammastarkastus on hyvä tapa

Menetkö hammashoitolaan vasta, kun hammassärky pakottaa siihen? Ei kannattaisi. 

Säännöllisissä hammastarkastuksissa voidaan havaita alkava karies siinä vaiheessa, kun sen voi vielä pysäyttää ilman hampaan paikkausta. 

Alkavan karieksen ei siis tarvitse koskaan edetä jomottavaksi hammassäryksi, johon lopulta edes kipulääkkeet eivät tepsi. 

Säästät rahaa, aikaa ja vaivaa, kun hampaiden mahdolliset ongelmat huomataan ajoissa. Hammashoitolassa käyntikin on mukavampaa, kun se ei aina ole kivun ja säryn sanelemaa hätäensiapua.

Hammaslääkäri tutkii hampaiden, ikenien ja suun kunnon. Suuhygienistiltä saat neuvot hampaiden hyvään omahoitoon ja opastusta sopivien hoitotuotteiden valintaan ja käyttöön. 

Tarvittaessa suuhygienisti näyttää kädestä pitäen, kuinka hammasvälit putsataan ja mitkä paikat suussa vaativat erityistä huomiotasi, jotta karies pysyy hallinnassa. 

Sopiva tarkastusväli on yksilöllinen. Joillekuille riittää kerran kahdessa vuodessa, osalle tiheämmät käynnit tulevat tarpeeseen. Hammaslääkärisi tekee juuri omiin tarpeisiisi sopivan hoitosuunnitelman. Noudata sitä, niin karies pysyy kurissa!

10. Hampaiden kariekselle alttiit paikat – näin pidät ne puhtaina

Karies viihtyy hampaiden koloissa ja katveissa, jonne hammasharja ei helposti ulotu. 

Kariesvaurioita esiintyy useimmiten:

  • poskihampaiden purupinnoilla
  • hammasväleissä
  • ienrajoissa
  • oikomiskojeiden ja irrotettavien proteesien kosketuspinnoilla hampaissa

Näin putsaat hampaat huolellisesti ja huomioit hankalat paikat:

  1. Poista plakki hammasväleistä hammaslangalla, hammastikulla tai hammasväliharjalla ennen hampaiden pesua.
  2. Harjaa hampaat fluorihammastahnalla kaksi kertaa päivässä vähintään kahden minuutin ajan.
  3. Käytä sähköhammasharjaa, jos mahdollista – se on paras tapa poistaa plakkia hampaasta.
  4. Ienrajat puhdistuvat, kun harjaat ikenen ja hampaan päältä. Sähköhammasharjaa pidetään puoliksi ikenen, puoliksi hampaan päällä.
  5. Älä huuhtele suuta vedellä, tai huuhtele ihan pienellä vesimäärällä, hammaspesun jälkeen, jolloin hammastahnan fluori jää suojaamaan hampaan pintaa.

11. Tarttuuko karies? Kyllä – älä laita lapsen tuttia suuhusi

Kariesbakteeri tarttuu syljen välityksellä ja usein jo lapsena. 

Lapsi saa kariesbakteerin yleensä vanhemmaltaan esimerkiksi yhteisen lusikan tai vanhemman suussa käyneen tutin kautta. Ethän siis koemaista lapsen ruokaa vaihtamatta välillä lusikkaa!

Pienokaisia kannattaa suojata tartunnalta mahdollisimman pitkään, sillä mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä helpommin kariesbakteeri tarttuu. 

Vanhemman kariesbakteerien määrä suussa on myös ratkaisevaa, ja siksi perheen aikuisten kannattaa huolehtia hyvin myös omista hampaistaan. 

Kariesbakteerin voi saada myöhemminkin – nuorena, aikuisena tai ikäihmisenä. Hyvä hammasterveys ja hammasystävälliset ruokailutottumukset pitävät sen kuitenkin kurissa.

Äiti ja lapsi katsovat toisiaan ja harjaavat hampaitaan kylpyhuoneessa.

12. Reikä hampaassa lapsella: näin se vältetään

Vanhemman oman suun terveys on avainasemassa lapsen karieksen ehkäisyssä. Mitä enemmän siis aikuisella on kariesbakteeria suussaan, sen herkemmin se tarttuu lapseen. Omat hampaat kannattaa siis laittaa kuntoon jo ennen vauvan syntymää.

Hampaattomaan suuhun karies ei voi tarttua, mutta ensimmäisen hampaan puhjettua lapsi on altis bakteerille. Yleensä pikkuinen saa kariesbakteerin vanhemmaltaan vaikkapa yhdessä syödyn suupalan kautta. 

Sylkikontaktia lapseen kannattaa välttää mahdollisimman pitkään, sillä mitä aikaisemmin lapsi saa kariestartunnan, sitä enemmän hampaat reikiintyvät. 

Vanhempana voit vaikuttaa merkittävästi jälkikasvusi suun terveyteen. Kun hampaista huolehtiminen aloitetaan heti ensimmäisten maitohampaiden puhjetessa, niin lapset omaksuvat hyvän hammashygienian pienestä pitäen. 

Myös esimerkillä on väliä – koko perhe voi harjata hampaita yhdessä!

Pidä huolta lapsesi suunterveydestä näin: 

  • Harjaa lapsen hampaat kaksi kertaa päivässä lapsen ikään sopivalla fluorihammastahnalla.
  • Harjaa alle kouluikäisen lapsen hampaat. Koululaisenkin pesutulos kannattaa tarkistaa aina yläkouluikään asti.
  • Pidä huolta lapsen ateriarytmistä. Ajoita syöminen 5–6 kertaan päivässä. Aterioiden välillä ei kannata napostella, sillä siitä seuraa aina hampaita rasittava happohyökkäys.
  • Tarjoa lapselle ksylitolia aterioiden jälkeen.
  • Keskustele lapsesi kanssa, miksi hampaista kannattaa pitää hyvää huolta. Anna lapsen oivaltaa, mitä hän itse voi tehdä hyvän hammasterveyden eteen – tietenkin ikä huomioiden!
  • Käytä lasta hammastarkastuksissa, joihin hänet kutsutaan. Ensitarkastukset ovat tärkeitä – lapsi oppii, ettei hammashoitolassa käynnissä ole mitään pelottavaa.
  • Anna lapsen herkutella hallitusti. Kaiken makean kieltäminen ei yleensä ole toimiva ratkaisu. Jälkiruoka aterian yhteydessä tai karkkipäivä kerran viikossa ei horjuta hammasterveyttä, jos suunhoito on muuten kunnossa.  

13. Suun terveys vaikuttaa yleisterveyteen – miksi hampaista on syytä pitää hyvää huolta

Hyvä hammasterveys ehkäisee reikiintymistä, mutta se on myös osa yleisterveydestä huolehtimista. Näillä kaikilla tavoilla huono hammashuolto voi vaikuttaa yleisterveyteesi:

  • Hoitamaton karies voi aiheuttaa tulehduksen hampaan ytimeen. Verenkierron välityksellä huonosti hoidetusta suusta voi levitä bakteereita elimistöön. Ne voivat pahentaa muita sairauksia ja sairastumisen riskiä.
  • Suun tulehdus voi vaikuttaa kakkostyypin diabeteksen hoitotasapainoon.
  • Hampaiden kiinnityskudossairaus eli parodontiitti on yhteydessä muun muassa sydänterveyteen.
  • Suusta alkanut matala-asteinen tulehdus voi olla este leikkaushoidolle.
  • Pahanhajuinen hengitys voi aiheuttaa häpeää ja haitata sosiaalisia suhteita. 

Mitä aiemmin suun sairaudet huomataan ja hoidetaan, sen helpommalla pääset. Pitkälle edenneen karieksen hoitaminen on vaativaa ja kallista ja oireet ikäviä. 

Voit välttää karieksen aiheuttaman harmin kokonaan, kun pidät hyvää huolta hampaistasi ja ehkäiset siten niiden reikiintymistä. Keinot siihen ovat yksinkertaiset, ja lähes jokaisen on helppo toteuttaa niitä omassa arjessaan. 

Käytännössä kyse on hampaiden puhtaana pitämisestä ja terveellisistä ruokailutottumuksista. Helppoa ja kannattavaa, eikö?

Mies annostelee suuvettä pieneen kuppiin.

14. Apteekin tuotteet kariesta vastaan

Harjaa hampaasi pehmeällä ja suusi kokoon sopivalla hammasharjalla. Sähköhammasharja on tehokkain väline hammaspesuun. Se sopii myös herkälle suulle. 

Fluori ehkäisee tutkitusti hampaiden reikiintymistä. Käytä siis aina fluorihammastahnaa.

Herkän suun fluorihammastahna sopii kuivasta suusta kärsiville. Valikoimasta löytyy myös fluoria sisältäviä valkaisevia hammastahnoja.

Hammasväleihin kertyy helposti plakkia. Saat ne puhtaaksi hammaslangalla tai hammaslankaimella, hammasväliharjalla tai hammastikulla. Kysy neuvoa niiden käyttöön hammashoitolasta tai Yliopiston Apteekista.

Fluorihammastahnan rinnalla voit käyttää fluoripitoista suuvettä. Näin tehostat hampaiden fluorisuojaa. Hammaslääkäri tai suuhygienisti voi suositella fluorisuuvettä esimerkiksi lisääntyneen kariesriskin takia.

Aterian jälkeen voit imeskellä fluori- tai ksylitolitabletin happohyökkäyksen pysäyttämiseksi ja hammaskiilteen vahvistamiseksi.  

Asiantuntijana Yliopiston Apteekin farmaseutti Sirpa Viero.