Vatsakipu – mistä johtuu, että mahaan sattuu?

Vatsakipu on yleinen vaiva, joskin varsin vaihteleva: vatsaontelossa on melkoinen määrä elimiä, jotka tekevät kovasti töitä, ja normaalitkin toiminnot voivat välillä aiheuttaa kipua tai epämukavuutta. Tyypiltään vatsakipu voi olla polttavaa, aaltoilevaa, jomottavaa, äkillistä tai hitaasti alkavaa, ja sitä voi esiintyä myös öisin.

Tässä artikkelissa käymme läpi, mistä vatsakipu voi johtua, miten sitä voi hoitaa kotikonstein ja milloin on syytä hakeutua hoitoon.

Ensimmäinen johtolanka: millainen vatsakipu on kyseessä?

Vatsakivun voimakkuus, ajankohta ja sijainti voivat antaa vihjeitä sen syistä, mutta diagnoosiin päästään useimmiten vasta lääkärin avulla.

Ihmiset kuvaavat kipujaan hyvin eri tavoin, eivätkä vatsakivut aina suostu paikantumaan vatsan alueella tarkasti, joten niiden selvittely on harvoin suoraviivaista halki-poikki-pinoon-toimintaa. 

Jotakin alustavia päätelmiä kivun tyypistä ja sijainnista voi kuitenkin tehdä.

Aaltoileva vatsakipu

Aaltoilevalla vatsakivulla tarkoitetaan kipua, joka tulee ja menee. 

Ruoka ja muu aines liikkuvat ruoansulatuskanavassa eteenpäin supistelevien aaltojen eli peristaltiikan kuljettamina. Siksi ei olekaan yllättävää, että mm. aallon mukana kulkeutuva kaasukupla tai aaltoa vastaan hangoitteleva ummetusmateriaali voivat tuottaa edetessään ikäviä tuntemuksia.

Suoliston toimintaan liittyvä, aaltoileva kipu on yleinen erityisesti lapsilla, ja useimmiten hyvänlaatuinen vaiva, vaikka voikin “aallonharjalla” tuntua todella kivuliaalta. 

Toisenlaista aaltoilevaa kipua, johon ei liity “suolituntemuksia”, voivat aikuisilla aiheuttaa esimerkiksi sappikivet.

Polttava vatsakipu

Polttavaksi kivuksi ihmiset tapaavat kuvata mm. närästykseen, ruokatorven ja mahalaukun vaivoihin liittyvää kipua. Polte voi yltää kurkkuun asti, jos mahahappo seilaa riittävän ylös esimerkiksi makuuasennossa.

Kovan, polttavan ylävatsakivun taustalla voi toisaalta olla mahan tai ohutsuolen haavauma, ja myös sydänsairaus voi joskus muistuttaa oireiltaan närästystä. Siksi jatkuvaa – saati pahenevaa – kipua ei saa suorilta itsediagnosoida “tavalliseksi happovaivaksi”, vaan lääkärin juttusille on hakeuduttava hyvissä ajoin.

Äkillinen, kova vatsakipu

Nopeasti alkava ja voimakkaaksi yltyvä vatsakipu pitää ottaa vakavasti. Päivystykseen on syytä lähteä näytille, jos kipu ei mene tunneissa ohi, mahdollisesti jo aikaisemmin, jos potilas on kovin tuskainen.

Stressi ja vatsakipu – mikä on stressivatsa?

Stressivatsa ei ole “kuviteltua” kipua, ylireagoimista tai huomiohakua, vaan oikea, fysiologinen ilmiö.

Ruoansulatuskanava reagoi stressiin autonomisen hermoston kautta. 

Autonominen hermosto on hermoston osa, joka toimii kehon “automaattiohjauksena” ja päättää itsenäisesti, olemmeko “taistele tai pakene”- vai “lepää ja sulattele ruokaa” -tilassa.

Kun olemme stressitilassa, autonominen hermosto kiihdyttää elimistöä valmiustilaan: nyt on hengenvaara! 

Suolisto “auttaa” reagoimalla hermoston viesteihin epäjärjestelmällisillä ja voimakkailla supistuksilla, kenties tarkoituksenaan tyhjentää ylimääräinen paino pakenemisen tueksi. Tästä taas seuraa vatsakipua, ripulia ja muuta kiusaa.

Myös stressihormonit kortisoli ja adrenaliini herkistävät suolen omaa hermostoa, joka ikään kuin lähtee ylikierroksille. Samalla autonomisen hermoston rauhoittavana jarruna toimivan parasympaattisen ohjauksen teho heikkenee.

Suolisto “huomaa” stressin usein jo ennen kuin ihminen tiedostaa sen mielessään. Välillä vatsavaivojen vuoksi lääkärille menevä vatsavaivoista kärsivä ymmärtää vasta myöhemmin, että oireiden takana onkin ollut ruokavalion tai infektion sijaan stressi.

Vatsakipu ruokailun jälkeen

Moni huomaa vatsan protestoivan erityisesti ruokailun jälkeen. Viisi yleisintä syytä ruokailun jälkeiseen vatsakipuun ovat:

1. Ruoansulatushäiriö

Ruokaa tuli kerralla liikaa, liian nopeasti tai se oli koostumukseltaan vatsaa ärsyttävää, kuten vaikkapa liian rasvaista, tulista tai muuten epäsopivaa.

2. Närästys / happovaivat

Mahalaukku erittää ruokailun yhteydessä mahahappoa, joka seilaa polttelemaan ruokatorvea. 

Tavallisesti happoa ei varsinaisesti erity liikaa, se vain päätyy väärään paikkaan, koska syystä tai toisesta ruokatorven ja mahalaukun välinen sulkijalihas päästää sen ohitseen ruokatorveen.

Närästyksen tyypillisimpiä aiheuttajia:

• Turhan suurikokoinen, mahalaukkua venyttävä ateria voi hakea lisätilaa ylempää ruokatorvesta.
• Sulkijalihaksen toimintaa voivat häiritä kahvi, tupakointi, alkoholi ja rasva. 
• Liian kireät vaatteet, raskaus tai sisäelinten ympärille kertynyt rasva voivat tehdä olosuhteet vatsassa ahtaiksi ja työntää vatsansisältöä mekaanisesti ruokatorveen.
• Makuuasennossa tai kumartuessa painovoima voi saada mahahapon ohittamaan sulkijalihaksen.

3. Ruoka-aineyliherkkyys tai intoleranssi

Kaikki ruoka-aineet eivät sovi kaikille. 

Ruoansulatuskanava voi ilmoittaa kivuliaasti oireilemalla esimerkiksi allergiasta tai kyvyttömyydestään käsitellä tiettyjä ruoka-aineita (kuten laktoosia tai sienisokeria eli trehaloosia). 

Keliakiassa taas gluteeni saa elimistön hyökkäämään itseään vastaan ja tuhoamaan suoliston pintaa.

4. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS)

IBS luokitellaan toiminnalliseksi suolistovaivaksi. Tutkimuksissa suoli näyttää terveeltä, mutta “käyttäytyy huonosti” eli reagoi stressiin ja joihinkin ruoka-aineisiin vatsakivulla, turvotuksella, ripulilla ja ummetuksella.

Lue tästä artikkeli vatsan turvotuksesta ja kaasuvaivoista.

5. Sappivaivat

Sappirakko reagoi ateriaan supistumalla ja tyhjentämällä sisältöään, eli sappinestettä, ruoansulatuskanavaan. Sappinesteen tehtävänä on auttaa pilkkomaan rasvaa.

Jos sappirakossa on kiviä tai se on tulehtunut, tämä supistuminen tuottaa kipua oikean kylkikaaren alle. Kipu tuntuu etenkin rasvaisen aterian jälkeen, voi säteillä hartiaan, ja saattaa olla varsin kovaa.

Jos kipu on kovaa, toistuvaa tai pahenevaa, tai laihdut ilman erillistä pyrkimystä, on syytä hankkiutua lääkäriin selvittelemään asiaa, eikä jäädä pohtimaan diagnoosia yksin.

Yöllinen vatsakipu

Yölliseen vatsakipuun voi olla monia syitä. Osa niistä on hyvänlaatuisia ja helposti hoidettavia, mutta säännöllisesti öisin herättävän kivun syy on aina selvitettävä lääkärissä.

Öisin kipuilevat tyypillisesti esimerkiksi närästys, IBS, stressivatsa ja vatsan tyhjyys. Myös sappivaivat saattavat riehaantua yöllä.

Tässäkin tapauksessa äkillinen, voimakas kipu on syy hankkiutua saman tien päivystykseen.

Vatsakivun sijainti – mitä se kertoo?

Vatsakivun sijainti ei ole aina simppeli kuvailtava, sillä kipu voi heijastua eri puolille vatsaa, toisinaan myös selkäpuolelle. Vatsakivun sijaintia ei tule käyttää itsediagnosoinnin välineenä. 

Tässä kuitenkin muutamia tavallisimpia kivun syitä esiintymispaikkojensa mukaan karkeasti jaoteltuina.

Vatsakipu vasemmalla / vasemmalla alhaalla

Tälle alueelle paikantuvat kivut liittyvät usein suoliston toimintaan, ummetukseen tai kaasuvaivoihin. 

Vatsakipu oikealla alhaalla

Oikealle alavatsaan paikantuva kipu voi olla suoliston toimintaan liittyvää, mutta jos kipu on voimistuvaa, voi syynä olla myös umpilisäkkeen tulehdus.

Alavatsan gynekologiset kivut

Kuukautiset, ovulaatio, erilaiset kystat ja esimerkiksi endometrioosi voivat aiheuttaa kovaa kipua, joka vaatii hoitamista ja toisinaan myös lisätutkimuksia.

Kipu voi olla peräisin myös kohdusta tai munasarjoista, mikäli niitä ei ole poistettu. 

Vatsakipu keskellä, ylhäällä

Tälle alueelle sijoittuvat tyypillisesti mahalaukun kivut. 

Myös haimakipu tuntuu tyypillisesti keskellä ylävatsalla, puristavana ja vyömäisenä. Haimakipu on huomattavan voimakasta ja vaatii aina lääkäriin hakeutumista.

Vatsakipu oikealla ylhäällä, kylkikaaren alla

Tämä on sappikivun tyyppisijainti, mutta myös suolistokipu voi heijastua ylös oikealle.

Vatsakivun kotihoito

Jos vatsakipu ei ole poikkeuksellisen kovaa, sitä voi hyvin hoitaa kotona.

Oloa voivat helpottaa:

• ilman reseptiä saatavat itsehoidon kipulääkkeet, joista parasetamoli on vatsaystävällisempi. Noudata aina pakkauksen ohjetta ja varmista lääkkeen sopivuus tarvittaessa farmaseutilta!
• lämpö, esimerkiksi kauratyyny tai kuumavesipullo vatsalla.
• vatsan kevyt hieronta ja painelu
• käsikaupasta saatavat närästyslääkkeet, jos oireet viittaavat närästykseen. (Noudata pakkauksen ohjetta ja varmista lääkkeen sopivuus farmaseutilta.)
• ummetuksen hoitoon tarkoitetut valmisteet, jos vatsa ei tunnu toimivan päivittäin

Lue tästä 10 vinkkiä vatsan ja suoliston hyvinvointiin!

Milloin vatsakivun vuoksi lääkäriin?

Lääkäriin on hakeuduttava, jos:

• vatsakipu on kova ja pahenee
• kipu alkaa äkillisesti voimakkaana
• kipu jatkuu useita päiviä
• oireisiin liittyy kuumetta ja oksentelua, eikä tiedossa ole esimerkiksi norovirus- tai vatsatautiepidemiaa
• pitkäkestoiseen vatsakipuun, lieväänkin, liittyy laihtumista
• ulosteessa on verta

Yhteenveto mahakivusta

Useimmiten vatsakipu on toiminnallista ja vaaratonta sorttia, ja kyseessä on ns. “kupla suolenmutkassa jumissa” -tilanne tai tilapäinen suoliston kiukustuminen. Jos mahakipu ei ole kovaa, voit hyvin jäädä kotiin seurailemaan tilannetta.

Mikäli kuitenkin kipu on voimakasta tai pitkittyy, mene aina lääkäriin.