Syksyn infektiokauden alku: kuinka suojautua flunssilta ja muilta tartunnoilta?

Syksyn epidemiakauteen kannattaa varautua jo ennen kuin flunssa tai joku muu syksyinen infektio iskee. Yliopiston Apteekin vastaava lääkäri kertoo, miten hengitystieinfektioita voi ehkäistä rokottautumalla, hyvällä hygienialla sekä arjen valinnoilla. Yliopiston Apteekin farmaseutti puolestaan vinkkaa, mitä tuotteita kotiin kannattaa hankkia flunssakauden ja oireiden varalle.

Syksyn myötä hengitystieinfektiot lisääntyvät

Hengitystieinfektioita, kuten flunssaa, esiintyy Suomessa eniten syksyn ja talven aikaan. Tämä johtuu siitä, että ihmiset viettävät enemmän aikaa sisällä toisten ihmisten lähettyvillä, jolloin virukset pääsevät herkemmin leviämään.  

Flunssaa aiheuttavat virukset voivat tarttua eri tavoilla. Tärkein tartuntareitti on virusten kulkeutuminen toisesta henkilöstä nenään tai suuhun. Tartunta voi tapahtua yskimisen ja aivastamisen seurauksena tai käsien välityksellä.  

Tartunnan saamiseen vaikuttavat taudinaiheuttajien määrä, henkilön yksilöllinen vastustuskyky ja se, miten herkästi taudinaiheuttaja kykenee aiheuttamaan infektion. 

Mitkä taudit yleistyvät syksyllä?

Tavallinen flunssa

Yleisin hengitystieinfektio on tavallinen flunssa, jota aiheuttavat sadat eri virukset. Alle kouluikäiset sairastavat vuosittain keskimäärin 6–8 flunssaa ja aikuiset 2–3. Flunssaan ei ole erityistä hoitoa, vaan hoito on oireenmukaista, kuten kuumeen hoitoa tai nenän tukkoisuuden helpottamista. 

Keuhkoputkentulehdus

Keuhkoputkentulehdus on yleensä virusperäinen hengitystieinfektio. Tulehdukselle tyypillistä on kuiva ja sitkas yskä, joka voi kestää viikkoja. Sairastuneen yleisvointi pysyy yleensä hyvänä, mikä erottaa keuhkoputkentulehduksen keuhkokuumeesta. 

Influenssa

Influenssa esiintyy vuosittaisena epidemiana, tavallisesti joulukuun ja huhtikuun välisenä aikana. Muulloin influenssaa todetaan harvoin. Oireet vaihtelevat lievistä vakaviin, ja siksi sairaus on etenkin iäkkäille vaarallinen. Paras hoito on ennaltaehkäisy: influenssarokotus vähentää tartuntoja ja lieventää taudin vaikeusastetta. 

RS-virus

Myös RS-virus esiintyy usein talvisin epidemioina. Etenkin 1–6 kuukauden ikäisille lapsille RS-virus voi aiheuttaa vakavan hengitysvaikeuden, joka vaatii sairaalahoitoa. Isommilla lapsilla RS-virus aiheuttaa yleensä lievän, tavallista flunssaa muistuttavan hengitystieinfektion. Tällöin oireenmukainen kotihoito on useimmiten riittävä. 

Hengitysinfektioiden jälkitaudit 

Virusten aiheuttamiin hengitystieinfektioihin voi liittyä jälkitauteja. Lapsilla yleisin niistä on välikorvatulehdus, kun taas aikuisilla voi esiintyä esimerkiksi poskiontelotulehdusta ja keuhkokuumetta. Näistä keuhkokuume on vakavin ja voi vaatia sairaalahoitoa. Keuhkokuumeen tyypillisiä oireita ovat voimakas väsymys, kuume ja yskä. 

Hengitystieinfektioiden ehkäisy rokotuksilla

Rokotukset ovat tehokas tapa vähentää hengitystieinfektioiden määrää ja erityisesti niiden vakavia tautimuotoja.  

Influenssarokotus

Talvikauden tärkein rokotus on influenssarokotus. Suurin osa rokotuksen saajista välttyy influenssalta. Rokotus tarjotaan maksutta muun muassa kaikille 65 vuotta täyttäneille, alle 7-vuotiaille lapsille, raskaana oleville ja muille riskiryhmille. Rokotusta voi suositella myös riskiryhmiin kuulumattomille. Rokottautuminen aloitetaan ennen arvioitua epidemian alkua, ja suoja influenssaa vastaan kehittyy noin kahdessa viikossa. 

Koronarokotuksen tehosteannos

Toinen kausiluonteinen rokotus on koronarokotus. Tehosterokotus tarjotaan maksutta tietyille kohderyhmille, kuten kaikille 80 vuotta täyttäneille. Syksyllä 2026 näihin kohderyhmiin kuuluville suositellaan tehosteannosta riippumatta aiemmin saatujen koronarokotuksien määrästä. Jos henkilö on sairastanut koronan loppukesän tai syksyn aikana, tehosteannosta ei välttämättä tarvita.  

Lue myös, miten koronatesti tehdään kotona. 

Pneumokokkirokotus

Pneumokokkirokotus on pneumokokkitauteja vastaan tarkoitettu rokotus, jota kutsutaan myös keuhkokuumerokotukseksi. Se ehkäisee pneumokokkibakteerin aiheuttamia tauteja, kuten aivokalvotulehdusta, keuhkokuumetta, verenmyrkytystä sekä välikorvatulehdusta. Rokotus on osa neuvoloiden rokotusohjelmaa, ja se tarjotaan maksutta myös tietyille riskiryhmille, kuten 65–84-vuotiaille astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastaville. THL suosittelee pneumokokkirokotusta yli 65-vuotiaille. Kaikki yli 65-vuotiaat sekä diabeetikot ja henkilöt, joilla on merkittävä perussairaus, voivat hankkia rokotuksen omakustanteisesti. 

Muut tehokkaat keinot ehkäistä tartuntoja

Käsihygienia ja oikea yskimistapa

Käsihygieniasta huolehtiminen on tärkein keino ehkäistä tartuntoja, sillä etenkin flunssavirukset leviävät tehokkaasti käsien välityksellä. Hyvä käsihygienia tarkoittaa käsien pesemistä saippualla ja vedellä tai käsien desinfiointia viruksia tappavalla valmisteella. Kädet on syytä pestä ainakin sisälle tultaessa, WC-käynnin jälkeen, ennen ruokailua sekä yskimisen, niistämisen ja aivastamisen jälkeen. 

Yskiminen nenäliinaan tai omaan hihaan vähentää virusten leviämistä. Käytetty nenäliina tulee laittaa välittömästi roskikseen.

Ilmanvaihto ja lähikontaktien välttäminen

Hyvä ilmanvaihto sisätiloissa pienentää tartuntariskiä. Tehokas ilmanvaihto laimentaa virusten määrää ilmassa ja pienentää niiden leviämisaluetta. 

Flunssa on tartuttavimmillaan 1–3 vuorokautta oireiden alkamisesta. Tänä aikana ihmiskontaktien välttäminen ja korostetun hyvä käsihygienia vähentävät taudin leviämistä tehokkaasti. Myös hengityssuojaimen käyttö voi vähentää leviämistä, mutta se ei ole ensisijainen keino. 

Vastustuskyvyn tukeminen

Perusterveellä ihmisellä ei ole erityisiä menetelmiä vastustuskyvyn parantamiseen, sillä kyse on monimutkaisesta järjestelmästä. Monipuolinen ravinto, laadukas uni ja liikunnallinen elämäntapa tukevat elimistön normaalia toimintaa ja siten myös vastustuskykyä. C- ja D-vitamiini edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.  

Joissakin tutkimuksissa tietyt probiootit ovat vähentäneet hengitystieinfektioiden esiintymisen riskiä tai lyhentäneet niiden kestoa. Tutkimustulokset ovat kuitenkin vaihdelleet, eikä vaikutusta ole havaittu kaikilla probioottikannoilla. 

Haitalliset elintavat, kuten tupakointi ja sähkötupakan käyttö, lisäävät alttiutta sairastua hengitystieinfektioihin. 

Henkilöiden, joilla on vastustuskykyyn vaikuttava sairaus tai hoito, on tärkeää noudattaa hoitavan lääkärin ohjeita. Infektioriskiä voidaan vähentää esimerkiksi rokottautumisella, hyvällä hygienialla sekä tarvittaessa hoidon ja lääkityksen suunnittelulla. 

Hengitystieinfektion hoito

Lepo, juominen ja liikuntaan palaaminen

Flunssan hoito on oireenmukaista, sillä flunssaviruksia vastaan ei ole lääkettä. Ensisijainen hoito on lepo. Kevyt liikkeellä olo ja puuhailu eivät ole haitaksi, mutta urheilua ja muuta ruumiillista ponnistelua tulee välttää. Kun kuume ja säryt ovat väistyneet, voi oman voinnin mukaisesti palata kevyen liikunnan pariin. Flunssa aiheuttaa yleensä 3–5 päivän tauon liikunnasta. Riittävä juominen on tärkeää etenkin kuumeisessa taudissa. 

Kuumeen ja kivun hoito

Oireita voi lievittää tulehduskipulääkkeillä ja parasetamolilla. Antibiooteista ei ole hyötyä flunssan, influenssan tai virusperäisen keuhkoputkentulehduksen hoidossa. Keuhkokuumeessa antibiootit ovat välttämätön hoito. 

Nenän tukkoisuuden hoito

Flunssan aiheuttamaa nenän tukkoisuutta voi lyhytaikaisesti lievittää verisuonia supistavalla nenäsuihkeella tai nenähuuhtelulla.  

Yskän hoito 

Yskä on hengitysteiden suojareaktio, jonka tehtävänä on poistaa limaa hengitysteistä. Yskänlääkkeiden rutiininomaista käyttöä flunssaan liittyvän yskän hoitoon ei suositella. Hunajasta, mentolivoiteesta ja höyryhengityksestä on todettu olevan jonkin verran helpotusta oireeseen. 

Itsehoitovalmisteet flunssan oireiden hoitoon

Yliopiston Apteekissa on tarjolla erilaisia itsehoitovalmisteita flunssan oireiden hoitoon. Apteekin asiantuntijat auttavat mielellään sopivien tuotteiden valinnassa apteekeissa sekä verkkoapteekin chatissa.

Yhteenveto

Syksyn ja talven hengitystieinfektioihin voi varautua ja omaa sairastumisriskiä voi pienentää. Terveelliset elintavat ja hyvä käsihygienia ovat kaiken perusta.  

Rokotukset antavat tiettyjä sairauksia vastaan hyvän suojan. Rokotuksia annetaan suurimman riskin ryhmille maksutta, mutta myös ryhmien ulkopuoliset voivat hyötyä niiden ottamisesta. Epidemiakauden rokottautumisen voi vaivattomasti hoitaa Yliopiston Apteekeissa kautta maan joko ajanvarauksella tai terveyspisteen auki ollessa myös walk-in-palveluna.

Jos kuitenkin sairastut, voit vähentää sairauden leviämistä hyvällä käsihygienialla, pysymällä kotona ja yskimällä hihaan tai nenäliinaan.  

Kotona on hyvä olla tulehduskipulääkettä tai parasetamolia ja käsidesiä. Muita oireita lievittäviä hoitoja voi kokeilla. Flunssa kestää tyypillisesti 3–5 päivää, minkä jälkeen kevyeen kuntoliikuntaan voi palata voinnin mukaan. 

Korkea kuume, kova väsymys, hengenahdistus, hankala kipu tai raju yskä voivat olla merkkejä keuhkokuumeesta tai muusta vakavasta sairastumisesta. Näissä tilanteissa hakeudu viipymättä terveydenhuollon ammattilaisen arvioon. 

Asiantuntijana Yliopiston Apteekin vastaava lääkäri Emil Heinäaho sekä Yliopiston Apteekin farmaseutti Outi Kähkönen.