Keuhkoputkentulehdus – oireet, hoito ja tarttuuko se?

Kun pitkittynyt yskä jää riesaksi flunssan jälkeen, voi kyseessä olla akuutti keuhkoputkentulehdus eli bronkiitti. Yleensä vaiva menee itsestään ohi muutamassa viikossa, ja jos keuhkoputken on tulehduttanut virus, ei antibiootista ole hyötyä.

Lue, minkälaisia oireita keuhkoputkentulehdukseen liittyy ja tarttuuko vaiva sekä poimi proviisorin vinkit, miten oloa voi helpottaa kotikonstein ja milloin on paras hakeutua lääkäriin.

Artikkeli lyhyesti:

• Keuhkoputkentulehdus eli bronkiitti on usein flunssan jälkitauti tai kylkiäinen, jossa pitkittynyt yskä, limaisuus ja väsymys ovat tyypillisiä oireita.
• Tulehdus on yleensä viruksen aiheuttama, joten antibiooteista ei useimmiten ole hyötyä – hoito perustuu lepoon, nesteytykseen ja oireiden lievittämiseen.
• Lääkärin arvio on tarpeen, jos yskä jatkuu yli 3 viikkoa, kuume nousee korkeaksi, ilmenee hengenahdistusta tai yleisvointi heikkenee.
• Keuhkoputkentulehdus tarttuu pisaratartuntana, ja erityisesti taudin alkuvaiheessa on tärkeää huolehtia hyvästä käsihygieniasta ja yskimisetiketistä.
• Lievissä oireissa voi toipua kotona, mutta rasittavaa liikuntaa ja kuumeessa saunomista kannattaa välttää toipumisen ajan.

Mikä on keuhkoputkentulehdus?

Keuhkoputkentulehduksessa eli bronkiitissa henkitorven ja keuhkoputkien limakalvo tulehtuu. Se turpoaa ja alkaa erittää limaa, mistä seuraa ankaraa yskimistä. 

Alussa limaa ei välttämättä yskiessä irtoa lainkaan tai se on ohutta. Taudin edetessä voi nousta etenkin aamuisin vihertävänkellertäviä, tiiviimpiä ysköksiä. 

Keuhkoputkentulehdukseen liittyy usein myös muita flunssan oireita. Lisäksi yskiminen voi saada kurkun kipeytymään ja äänen käheytymään.

Keuhkoputkentulehduksen oireet

Tavallisimmin tulehtuneesta keuhkoputkesta kertovat:

• pitkittynyt yskä
• limannousu henkitorvesta ja keuhkoputkistosta
• hengityksen vinkuminen ja hengenahdistus
• lievät yleisoireet: väsynyt ja heikko olo.

Kuume keuhkoputkentulehduksessa

Kuumeeton keuhkoputkentulehdus on yleisempi kuin kuumeinen. Virusperäisessä keuhkoputkentulehduksessa kuume ei yleensä nouse kovin korkeaksi.

Jos kuumetta on yli 38 °C, kannattaa oireita seurata tarkemmin ja valmistautua varaamaan lääkäriaika, jos kuume jatkuu tai yleisvointi heikkenee.

Keuhkoputkentulehduksen itsehoito

Virusperäisen keuhkoputkentulehduksen kotihoito on oireenmukainen. Toisin sanoen tavoitteena on pitää oireet siedettävinä ja levätä, jotta keho saa karkotettua viruksen matkoihinsa.

Itsehoidon kulmakivet ovat:

• riittävä nesteiden nauttiminen: helpottaa yskösten irtoamista
• lepo
• tupakoinnin hillitseminen, mieluiten sen lopettaminen kokonaan
• hunaja saattaa sekin helpottaa yskänärsytystä
• pulloon puhaltamalla voi limaa saada irtoamaan keuhkoputkistosta
• myös höyryhengitys ja kuumien juomien nauttiminen koetaan usein oloa helpottaviksi, vaikka vankka näyttö niiden tehosta puuttuukin.
• Itsehoitoyskänlääkkeillä ei ole merkittävää tehoa Käypä hoito -suosituksen mukaisesti. Yskänärsytystä hillitsevät lääkkeet tilanteissa, joissa yskä haittaa pahasti nukkumista (Noudata pakkauksen ohjeistusta ja pyydä tarvittaessa farmaseutin apua sopivan lääkkeen valintaan!). Lasten yskää ei suositella hoidettavaksi yskänlääkkeillä.

Lue täältä lisää vinkkejä yskän ja nuhan hoitoon!

Milloin lääkäriin?

Viruksen aiheuttama keuhkoputkentulehdus ei välttämättä vaadi lääkärin hoitoa ja menee yleensä ohi itsekseen. Yskän taustalla voi kuitenkin olla myös muita, vakavampia syitä, jotka vaativat kotihoitoa järeämpiä keinoja. Myös flunssan jälkitautina ilmenevän keuhkoputkentulehduksen, korvatulehduksen sekä poskiontelotulehduksen kanssa tulee käydä lääkärissä.

Hakeudu lääkärin näissä tilanteissa:

Kuume, hengenahdistus, voimakas väsymys

Jos kuumetta on useamman päivän ajan yli 38 °C, olo on aivan vetämätön tai henkeä ahdistaa, on syytä selvittää voisiko oireiden taustalla olla keuhkokuume. Se on virusperäistä keuhkoputkentulehdusta vakavampi sairaus, joka vaatii välitöntä hoitoa.

Yskä ei hellitä kolmessa viikossa

Jos yskä ei osoita minkäänlaisia laantumisen merkkejä vielä kolmannenkaan yskimisviikon aikana, on vaivaa syytä selvittää lääkärissä tarkemmin lähipäivinä.

Laihtuminen, pitkäkestoinen lämpöily, yleisvoinnin heikentyminen

Jos paino putoaa, lämpöilyä on esiintynyt jo pidempään, ja yleisvointi vaikuttaa kuihtuvan, on syytä sulkea pois yskän aiheuttajista esimerkiksi kasvainsairauksia.

Veriset yskökset

Yskökseen ilmaantuvasta pienestä verimäärästä ei tarvitse hätääntyä: usein syynä on vain tavallista rajumpi yskiminen. Lääkärin juttusilla on silti hyvä piipahtaa.

Potilas on lapsi

Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä herkemmin yskäpotilas pitää viedä lääkärin arvioitavaksi. 

Keuhkoputkentulehduksen aiheuttama rohina hengitysteissä ei ole hälytysmerkki, mutta hengenahdistus ja hengitysvaikeudet edellyttävät hoitoon hakeutumista. Myös veltto yleisolemus ja korkea kuume lapsella tarkoittavat, että lääkäriin on mentävä päivystyksellisesti.

Lapsilla etenkin henkeäahdistavan, puuskittaisen yskän taustalla voivat myös olla esimerkiksi aikuisilla harvinaisemmat infektioastma tai hinkuyskä. Myös korvatulehdus on lapsilla yleinen yskän aiheuttaja.

Keuhkoputkentulehdus ja sairausloma

Lääkäri arvioi keuhkoputkentulehduksessa sairausloman tarpeen tapauskohtaisesti työkyvyn ja työtehtävien mukaan. 

Vakioitua sairauspäivien määrää ei ole määritelty, vaan lääkäri arvioi oireiden vakavuutta ja haittaa työskentelylle erikseen jokaisen potilaan kohdalla.

Fyysisessä työssä ja terveydenhuollossa sairausloma voi olla pidempi, kun taas esimerkiksi etätoimistolla ajatustyötä tekevä saattaa toipua työkuntoiseksi hyvinkin nopeasti, mikäli saa yskältä nukuttua.

Voiko mennä töihin, jos on keuhkoputkentulehdus?

Työpaikalta kannattaa pysyä akuuttien oireiden ajan, eli muutaman päivän ajan taudin alkuvaiheessa.

Koko pitkittyneen yskävaiheen ajan ei tarvitse pysyä kotona, ellei lääkäri työn luonteen vuoksi toisin suosittele.

Rehkimistä (myös harrastuksissa) on kuitenkin syytä välttää pari viikkoa.

Tarttuuko keuhkoputkentulehdus?

Kyllä tarttuu. 

Keuhkoputkentulehduksen aiheuttavat mikrobit leviävät pisaratartuntana ja käsien välityksellä.

Yskiminen on syytä tähdätä huolellisesti hihaan tai nenäliinaan, kasvoja ei kannata näpelöidä, ja käsiä on pestävä tiheästi saippualla. 

Akuutissa vaiheessa on muihin hyvä pitää parin metrin etäisyys. Myös kasvomaskin käyttäminen on huomaavaista, jos on pakko oleskella samoissa tiloissa muiden kanssa.

Taudin tartuttavuus on suurimmillaan ensimmäisinä päivinä ja vähenee sitten.

Voiko mennä saunaan, kun on keuhkoputkentulehdus?

Keuhkoputkentulehduksesta kärsivä voi pistäytyä löylyissä, ellei ole kuumeinen. 

Saunominen voi helpottaa tilapäisesti tukkoisuutta, mutta taudin karkottajaksi siitä ei ole, vaikka vanha kansa niin uskoikin.

Sairaana saunoessa on hyvä pitää maltti mielessä: rajut lämpötilanvaihtelut rasittavat kehoa, jolla on jo riittävästi tekemistä taudin taltuttamisen kanssa. Pitemmät saunomiset, avantouinnit ja löylyennätykset on jätettävä toipumisen jälkeiseen aikaan.

Asiantuntijana Yliopiston Apteekin proviisori Katariina Lehtinen.