Iäkkäiden lääkeasiat kunnossa? – Näin ikä vaikuttaa lääkehuoltoon

Ikääntyessä dosetti täyttyy ja lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset lisääntyvät. Fiksu ja simppeli tapa pitää huolta ikäihmisen lääkehoidosta on tehdä lääkityslista. Lue tästä, mitä iäkkäiden lääkityksestä on hyvä tietää. 

Artikkeli lyhyesti:

• Ikääntyminen muuttaa lääkkeiden vaikutusta. Munuaisten toiminta heikkenee iän myötä, jolloin lääkkeet poistuvat elimistöstä hitaammin ja haittavaikutusten riski kasvaa. Lääkäri huomioi tämän annostusta määrittäessään.
• Monilääkitys lisää yhteisvaikutusten riskiä. Siksi kaikista resepti- ja itsehoitolääkkeitä, vitamiineista ja luontaistuotteista on kerrottava lääkärille. 
• Ajantasainen lääkityslista sisältää kaikki käytössä olevat lääkkeet ja ravintolisät annostuksineen ja käyttötarkoituksineen. Lista kannattaa ottaa aina mukaan lääkäriin ja apteekkiin, jotta vältetään päällekkäiset lääkitykset ja vaaralliset yhteisvaikutukset.
• Lääkkeiden muistamista helpottaa dosetti tai annosjakelupalvelu. YA:n tekstiviestimuistutus puolestaan kertoo, milloin on aika hakea seuraava lääkesatsi apteekista Kela-korvattuna.
• Noudata aina lääkärin antamia annostusohjeita ja muita ohjeita, sillä lääkkeen ottamisajankohta, muu lääkitys ja ruokailu voivat vaikuttaa lääkehoidon onnistumiseen.

Iäkkäiden lääkitys – eli miten ikääntyminen vaikuttaa lääkitykseen?

Ikääntyminen vaikuttaa lääkkeiden tarpeeseen, mutta samaan aikaan myös elimistön fysiologiset muutokset tekevät omia haasteitaan. Ikäihmisen lääkitys vaatiikin lääkäriltä paljon tarkkaavaisuutta, jotta lääkkeistä saadaan paras hyöty, mutta samalla vältytään hankalilta haittavaikutuksilta.

Yksi keskeisimmistä lääkehoitoon vaikuttavista asioista on munuaisten toiminta. Munuaisten toiminta heikkenee iän myötä, eli munuaiset eivät enää poista lääkeaineita yhtä tehokkaasti elimistöstä. 80-vuotiaalla on jäljellä vain puolet nuoren ihmisen munuaisen toiminnasta. Tämä voi altistaa korkeille lääkeainepitoisuuksille ja haittavaikutuksille. Pitkäaikaislääkitysten kohdalla munuaisten toimintaa tavallisesti seurataan vuosittain. Jos munuaisten toiminta heikkenee, lääkäri ottaa sen huomioon määrätessään sopivaa lääkeannosta.

Toinen keskeinen ikääntymiseen liittyvä ongelma on nielemisvaikeuksien lisääntyminen. Vaikeus voi liittyä johonkin sairauteen, lihasten toiminnan hidastumiseen ja kudosten veltostumiseen, mutta yksi tärkeä syy on myös suun kuivuminen. Kuiva suu on myös monen lääkkeen haittavaikutus. Onneksi kuivan suun hoitoon löytyy apua apteekista. Nielemisvaikeudet kannattaa ottaa lääkärin kanssa puheeksi, jotta lääkäri voi tarkistaa, onko lääkkeestä olemassa helpommin nieltävää valmistetta kuten nestettä tai voiko tabletin murskata. Aina näitä mahdollisuuksia ei ole, mutta nielemistä helpottava geeli tai lääkkeen ottaminen paksun soseen tai jogurtin kanssa voi auttaa.

Iäkäs äitini käyttää useita lääkkeitä. Mitä lääkkeiden yhteisvaikutuksista pitäisi tietää?

Yhteisvaikutuksilla tarkoitetaan sitä, että lääkkeet tai vaikkapa samaan aikaan nautittu ruoka tai juoma voivat vaikuttaa jollain tavalla toistensa tehoon. Yhteisvaikutus voi heikentää tai voimistaa liikaa lääkkeen tehoa, aiheuttaa haittavaikutuksia tai uusia oireita. Esimerkiksi jos käyttää useampaa väsyttävää, keskushermostoon vaikuttavaa lääkettä, niiden vaikutus voi tuplaantua, mikä voi aiheuttaa kaatumisia tai pahimmillaan hengityksen lamaantumista.

Iäkkäillä ja monisairailla ihmisillä voi olla samanaikaisesti käytössä runsaasti lääkkeitä ja silloin on oltava tarkkana yhteisvaikutusten varalta. Esimerkiksi sepelvaltimotaudissa, diabeteksessa ja sydämen vajaatoiminnassa tarvitaan monilääkitystä. Yhteisvaikutusriskin vähentämiseksi on välttämätöntä kertoa lääkärille aina kaikista käytössä olevista reseptilääkkeistä, itsehoitolääkkeistä, vitamiineista ja luontaistuotteista ja lisätä ne omalle lääkelistalleen.

Verenohennuslääke varfariini on klassinen esimerkki lääkeaineesta, johon liittyy yhteisvaikutusten riski. Esimerkiksi tulehduskipulääkkeiden ja varfariinin yhteiskäyttö voi aiheuttaa vakavia verenvuotoja. Myös muita verenohennuslääkkeitä käytettäessä on noudatettava tarkasti lääkärin ohjetta ja esimerkiksi kivun itsehoitoon on turvallisinta valita parasetamoli.

Myös kalkki ja magnesium sekä monet närästyslääkkeet voivat vaikuttaa joidenkin lääkkeiden imeytymiseen yhtä aikaa otettuina. Ravintolisiin ja lääkkeisiin liittyviä yhteiskäytön ongelmia voidaan usein hallita miettimällä tarkasti lääkkeiden ja vitamiinien ottoajat. Apteekista voit kysyä lääkkeiden yhteisvaikutuksista myös ostaessasi vitamiineja ja hivenaineita. 

Mitä lääkkeitä ei suositella vanhuksille?

Iäkkäillä lääkeannoksia joudutaan joskus muokkaamaan ja lääkitystä vaihtamaan sopivampaan.

• Tulehduskipulääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia tai ne voivat vaikeuttaa munuaisen tai sydämen vajaatoimintaa. Lisäksi tulehduskipulääkkeiden pitkäaikainen käyttö voi listä maha-suolikanavan verenvuotoriskiä. Tulehduskipulääkkeitä pitäisikin käyttää vain lääkärin antaman ohjeen mukaisesti. Itsehoidossa turvallisempi valinta on parasetamoli.
• Alkoholi vaikuttaa ikäihmisten keskushermostoon herkemmin, voimistaa väsyttävien lääkkeiden vaikutusta ja heikentää munuaisten toimintaa entisestään.
• Jos käytössäsi on psyyken- tai unilääkkeitä ja kärsit huimauksesta tai tokkuraisuudesta, käänny lääkärin puoleen.

Miten voin huolehtia, että iäkkään sukulaiseni lääkkeet ovat ajan tasalla?

Helpoin ja kätevin konsti on lääkityslista, johon kirjoitetaan kaikkien käytössä olevien lääkkeiden nimi, vahvuus, annostelu ja käyttötarkoitus. Listaan kannattaa kirjata myös itsehoitolääkkeet, vitamiinit, luontaistuotteet ja rohdokset. Listaa päivitetään lääkkeiden vaihtuessa. 

Lääkityslistan voi luoda osoitteessa laakekortti.fi tai täydentää tähän tulostetavaan lomakkeeseen.

Lääkityslista otetaan aina lääkäriin ja apteekkiin mukaan. Ammattilaiset näkevät siitä lääkehoidon kokonaisuudessaan, ja näin vältytään määräämästä päällekkäisiä lääkkeitä ja voidaan huomioida lääkkeiden mahdolliset yhteisvaikutukset.

Kannattaa myös aika ajoin tarkistaa, että lista ja kotona olevat lääkkeet täsmäävät.

Osoitteessa lääkekortti.fi voi luoda lääkityslistan. Sähköiseen korttiin kirjattuja tietoja on helppo päivittää, ja siihen voi merkitä myös allergiat ja rokotukset. Lääkekortin voi tulostaa ja sujauttaa vaikka lompakkoon.

Voinko asioida iäkkään läheiseni puolesta apteekissa?

Kyllä. Suositeltavinta on tehdä Suomi.fi-verkkopalvelussa apteekkiasiointivaltuutuksen, joka mahdollistaa reseptilääkkeiden ostamisen ja esimerkiksi sähköisten reseptien uusimisen.

Lääkkeitä voi noutaa myös lääkkeen saajan Kela-korttia tai reseptin potilasohjetta vastaan. Lisäksi puolesta asioivan henkilön tulee tietää tarvittavan lääkkeen nimi. 

Yliopiston Apteekissa on useita eri tapoja asioida toisen puolesta, olipa kyseessä naapuri, oma lapsi tai muu läheinen.

Miten lääkkeiden ottamista ja muistamista voisi helpottaa?

• Dosetti on kelpo apuri kaikille, joilla on useita lääkkeitä käytössään. Niitä on yhdelle tai vaikka viidelle annokselle per päivä. Halutessasi voit hankkia oman dosetin aamu- ja iltalääkkeille. Lääkkeet kannattaa jakaa lokeroihin kerran viikossa, jolloin myös huomaa, jos jokin lääke on loppumassa. Dosetista on myös helppo kurkistaa, onko päivän lääkkeet otettu vai ei.
• Muistutuspalvelumme on hyvä apu! Palvelu lähettää sähköpostin tai tekstiviestin, kun lääkkeet ovat loppumassa ja on aika hankkia uudet. Muistutuksen voi asettaa niin reseptilääkkeille kuin vaikkapa D-vitamiini-valmisteille. Palvelu myös laskee, milloin seuraavasta lääke-erästä saa Kela-korvauksen. Muistutuspalvelun voi ottaa käyttöön joko reseptilääkeostosten yhteydessä apteekissa, verkossa ya.fi tai Yliopiston Apteekin sovelluksessa. 
• Yliopiston Apteekin annosjakelupalvelu toimittaa lääkkeet kahdeksi viikoksi kerrallaan. Yksityisasiakkaat hakevat lääkkeet valitsemastaan apteekista, toimitus kuuluu kotisairaanhoidon piirissä oleville ja palvelutalon asukkaille. Annokset on jaettu valmiiksi esimerkiksi aamu- ja iltalääkkeisiin. Palvelu pitää myös huolen, että lääkkeet ovat keskenään yhteensopivia.

Tabletin nieleminen on vaikeaa – mitä voi tehdä?

Jos tablettia tai kapselia on vaikea niellä, kysy lääkäriltä, löytyykö siitä nestemäistä vaihtoehtoa tai voidaanko se vaihtaa toiseen lääkkeeseen. 

Joskus lääkkeet menevät alas helpommin paksun kiisselin kanssa. Avuksi voi ottaa myös apteekissa myytävän nielemistä helpottavan geelin.

Jos sinulla on käytössäsi lääkkeitä, joita saa ja pitää puolittaa, avuksi voi hankkia tabletinpuolittajan.

Älä kuitenkaan puolita tai murskaa näitä lääkkeitä:

• Enterotabletin ja -kapselin lääkeaine on tarkoitettu vapautumaan vasta suolessa, joten jos sen murskaa, mahahapot saattavat ennättää väliin ja estää vaikutuksen. Lääke voi myös tarpeettomasti ärsyttää vatsan limakalvoa.
• Depottabletit ja -kapselit on päällystetty veteen liukenemattomalla kalvolla, ja ne vapauttavat lääkeainetta pitkävaikutteisesti. Murskatessa niistä voi vapautua liian suuria määriä lääkeainetta liian nopeasti, mikä voi lisätä haittavaikutuksia. Lääkkeen vaikutus voi myös jäädä liian lyhytaikaiseksi.
• Kalvopäällystetyn tabletin puolittamista ja murskaamista ei suositella, koska lääke voi olla pahanmakuinen. Kalvo voi olla myös tarpeen, jottei lääke tartu ruokatorveen.

Voiko lääkkeen annostusta tai lääkkeen ottamisen ajankohtaa muuttaa itse? 

Ei. Noudata aina saamasi ohjeita. 

Lääkäri saattaa määrätä eri lääkkeitä aamuun ja iltaan, jotta ne eivät heikennä toistensa imeytymistä.

Jos lääke taas on ohjeistettu ottamaan tyhjään vatsaan, tätä tulee noudattaa. Ruoka heikentää muun muassa paljon käytetyn kilpirauhaslääke tyroksiinin imeytymistä.

Jotkut lääkkeet taas pitää ottaa ruokailun jälkeen. Syynä voi olla se, että ruoka edistää lääkkeen imeytymistä tai vaikkapa se, että ruuan yhteydessä otettu lääke ei ärsytä vatsaa. Lue aina huolella lääkärin ohjeet, jotta lääkehoitosi toteutuu mahdollisimman hyvin.

Kysyttävää lääkkeistä? Asiantuntijamme auttavat

Kun sinulle tulee kysyttävää lääkkeistä, voit aina kääntyä farmaseuttiemme puoleen. Asiantuntijamme ovat apunasi kaikissa apteekeissamme, puhelimessa ympäri vuorokauden sekä verkkoapteekin chat-asiakaspalvelussamme joka päivä klo 8–22.

Asiantuntijana Yliopiston Apteekin farmaseutti Outi Kähkönen.