Allergia on elimistön puolustusreaktio tavallisesti harmittomia aineita, kuten siitepölyä, eläinpölyä tai ruoka-aineita, vastaan.
Yleisimpiä allergian oireita ovat nuha, silmien kutina, ihottuma ja hengitystieoireet. Allergian hoito perustuu oireiden lievitykseen, oireita aiheuttavan tekijän välttämiseen ja tarvittaessa lääkitykseen.
Mitä allergia on?
Allergiassa immuunijärjestelmä ikään kuin epäilee harmittomia aineita uhkaaviksi ja reagoi niihin tuottamalla IgE-vasta-aineita.
Ensimmäisellä altistuksella elimistö tunnistaa virheellisesti esimerkiksi siitepölyn tai muun allergeenin uhaksi ja alkaa tuottaa sille spesifisiä vasta-aineita.
Nämä IgE-vasta-aineet tunnistavat jatkossa allergeenin ja laukaisevat puolustusreaktion sitä vastaan: kun elimistö kohtaa saman aineen uudelleen, vapautuu nopeasti histamiinia ja muita tulehdusvälittäjäaineita. Niiden vaikutus taas näkyy ihmiskehossa allergiaoireina. Välitöntä IgE-välitteistä allergiaa kutsutaan myös atooppiseksi allergiaksi.
Allergia voi välittyä myös muilla immunologisilla mekanismeilla. Toiseksi yleisin allergiamekanismi on viivästynyt soluvälitteinen allergia, jota kutsutaan myös kosketusallergiaksi.
Histamiini ja muut tulehdusvälittäjäaineet:
- laajentavat verisuonia → punoitus
- lisäävät verisuonten läpäisevyyttä → turvotus ja paukamat
- ärsyttävät hermopäätteitä → kutina
- lisäävät limaneritystä → nuha
Nämä reaktiot olisivat “biologisesti järkeviä”, jos tarkoitus olisi vaikkapa torjua loisia, mutta esimerkiksi siitepölyn kohdalla ylimitoitettuja.
Onko allergia yhtä kuin intoleranssi?
Allergia ei ole sama asia kuin intoleranssi. Nämä on tärkeää erottaa toisistaan myös arjessa. Tutuin esimerkkipari lienee maitoallergia ja laktoosi-intoleranssi. Maitoallergiassa elimistö reagoi maidon proteiineihin allergisella tulehdusreaktiolla, mikä ilmenee iho- ja suolisto-oirein.
Intoleranssilla puolestaan tarkoitetaan muita kuin allergiasta johtuvia reaktioita. Laktoosi-intoleranssin aiheuttamat suolisto-oireet johtuvat siitä, että laktoosia eli maitosokeria pilkkovaa entsyymiä puuttuu elimistöstä.
Allergian ja intoleranssin hoidot eroavat siis toisistaan huomattavasti.
Tiesitkö?
Suomalaisten yleisin allergia on siitepölyallergia.
Tarkemmin kyse on useimmiten allergisesta nuhasta, jonka tavallisin aiheuttaja Suomessa on koivun siitepöly.
Arviolta jopa 20–30 % suomalaisista kärsii allergisesta nuhasta elämänsä aikana. Keväällä oireiden taustalla on yleensä koivu tai leppä, alkukesällä heinät ja loppukesällä pujo.
Allergian oireet – miten allergian tunnistaa?
Allergian oireet vaihtelevat mm. yksilöllisen herkkyyden ja altistumisen tavan mukaan.
Nyrkkisääntönä voisi ajatella, että pölyt ja muut ilman epäpuhtaudet ärsyttävät eniten hengitysteitä ja silmiä. Ruoka-aineallergialle tyypillisimpiä ovat vatsaoireet, ja iho-oireita aiheuttavat erityisesti kosmeettiset aineet.
Aina jako ei kuitenkaan ole näin selvä, vaan toisinaan oireet esiintyvät aivan muualla kuin altistumiskohdassa. Allergian selvittely voikin osoittautua aikamoiseksi salapoliisityöksi.
Tavallisia allergiaoireita ovat:
Hengitystieoireet
- aivastelu
- nenän kutina, tukkoisuus ja vuotaminen
- kurkun kutina
- yskä
- hengenahdistus, hengityksen vinkuminen (astmaoireet)
Silmäoireet
- silmien kutina
- luomien ja sidekalvon punoitus ja turvotus
- vetisyys ja ylimääräinen kyynelvuoto
Täältä löydät lisätietoja silmäoireiden hoidosta.
Iho-oireet
- ihottuma
- kutina
- nokkosihottuma
- punoitus, kuivuminen
Lue lisää allergisesta ihottumasta!
Vatsaoireet
- ripuli, pahoinvointi, kipu
- ilmavaivat
- vatsan turvotus
Yleisoireet
- väsymys
- päänsärky
- joskus unettomuus ja keskittymisvaikeudet
Oireet voivat olla lieviä, ohimeneviä, kausiluonteisia tai hyvin voimakkaita ja jatkuvia.
Äkillinen hengitysvaikeus, laaja turvotus tai voimakas yleisreaktio vaativat aina välitöntä hoitoa ja lääkäriin hakeutumista.
Anafylaksia on allergian vakavin muoto. Se on nopeasti kehittyvä, koko elimistöä koskeva reaktio, joka voi olla henkeä uhkaava.
Yleisimmät allergian aiheuttajat
Siitepölyallergia
Siitepölyallergia on Suomessa yleisin allergia. Tavallisimmin allergiaa aiheuttavat näiden kasvien siitepölyt (aikajärjestyksessä):
- leppä (varhainen kevät)
- koivu (kevät)
- heinät (alkukesä)
- pujo (loppukesä)
Hyvin varhain kevättalvella, jo helmikuussa, oireita voivat aiheuttaa kauempaa etelästä kulkeutuvat siitepölyt. Eteläiset ilmavirtaukset kuljettavat mukanaan pähkinän ja lepän siitepölyä, joiden määrä riittää aiheuttamaan herkistyneille oireita.
Tyypillisiä siitepölyallergian oireita ovat nuha, silmien kutina ja väsymys.
Aiheesta lisää: Siitepölyallergian oireet ja hoito
Tarkista ajankohtainen siitepölytiedote ja siitepölytilanne nyt.
Allergisen ihottuman aiheuttajat
Allerginen ihottuma voi ilmetä missä tahansa kehon osassa.
Yleisiä allergisen ihottuman aiheuttajia:
- kosmetiikka
- hajusteet
- hyönteisten pistot
- metallit (esim. nikkeli)
- pesuaineet – myös vaatteiden tai pintojen pesuun käytettävät
Lue lisää: Allerginen ihottuma – oireet ja hoito
Hajusteallergia, kosmetiikka-allergia ja tuoksuherkkyys
Hajusteallergiassa kosmetiikan tai pesuaineiden tuoksuyhdisteet aiheuttavat ihoreaktion: kutinaa, punoitusta ja ihottumaa.
Kosmetiikka-allergia voi olla hajusteista johtuva, mutta sitä voivat aiheuttaa myös esimerkiksi säilöntäaineet, väriaineet ja muut kosmetiikan valmistuksessa käytetyt yhdisteet.
Tuoksuherkkyys ei ole allerginen reaktio, vaan ärsytys- tai yliherkkyysreaktio. Tuoksuherkkyydestä on kyse, kun elimistö reagoi esimerkiksi haju- tai partaveden tuoksuun. Oireet tavallisesti poistuvat, kun tuoksun lähteestä päästään etäämmälle.
Tutustu: Hajusteallergia
Lue: Kosmetiikka-allergia
Ristiallergia
Ristiallergia tarkoittaa, että siitepölylle allerginen reagoi myös tiettyihin ruoka-aineisiin.
Useimmiten oireet ovat voimakkaimmillaan silloin, kun siitepölyä on ilmassa paljon ja saattavat lieventyä tai kadota kokonaan, kun pääallergeenin määrä vähenee. Tämä johtuu siitä, että kasvisten allergeenit ovat samantyyppisiä rakenteeltaan kuin siitepölyn.
Tyypillisiä ristiallergioita ovat:
- koivun siitepölyn ristiallergia → reaktioita esimerkiksi omenasta, päärynästä, porkkanasta tai pähkinöistä
- pujon siitepölyn ristiallergia → reaktioita esimerkiksi selleristä, porkkanasta, persiljasta tai korianterista
- heinän siitepölyn ristiallergia → reaktioita voi tulla viljoista ja esimerkiksi kiivistä, maapähkinästä, tomaatista tai sipulista
Ristiallergian oireisiin kuuluvat tyypillisesti suun ja nielun kutina ja turvotus.
Lue lisää: Ristiallergia ja sen oireet
Allergian hoito – mitä vaihtoehtoja on?
Allergian hoito valitaan oireiden mukaan. Tavoitteena on vähentää tulehdusreaktiota ja helpottaa arkea.
1. Allergialääkkeet: nenäsumutteet allergiaan
Allergian hoitoon käytettävät nenäsumutteet sisältävät yleensä kortisonia. Kortisoninenäsuihke on ensisijainen lääkitys allergisen nuhan itsehoidossa. Osassa nenäsuihkeista on myös paikallisesti vaikuttavaa antihistamiinia. Yhdistelmäsumute on tehokkain allergisen nuhan hoitokeino, joten se kannattaa valita aikuisen hankaliin allergisiin nenäoireisiin.
Kortisoninenäsuihke vähentää limakalvon ärsytystä ja tulehdusreaktiota tehokkaasti.
Nenäsuihketta käyttämällä oireet voivat lievittyä nopeastikin, mutta säännöllinen käyttö tuo parhaan tehon. Kortisonisumutetta käytetään koko allergiakauden ajan ja täysi vaikutus saavutetaan vasta 1-2 viikon käytön jälkeen. Yhdistelmävalmisteella vaikutus voi alkaa jopa nopeammin.
Jos nenä on kovin tukkoinen, voi alussa harkita muutaman päivän ajan myös avaavan nenäsumutteen käyttöä allergiasumutteen rinnalla.
Tutustu: Nenäsumutteet allergiaan
2. Allergialääkkeet: Silmätipat allergiaan
Allergian hoitoon tarkoitetut silmätipat helpottavat kutinaa ja punoitusta nopeasti. Antihistamiinisilmätipat ovat ensisijainen lääkitys akuutteihin allergisiin silmäoireisiin. Parhaiden ja sopivimpien silmätippojen valinta on yksilöllistä puuhaa: vaikuttavissa aineissa on tarjolla lukuisia erilaisia vaihtoehtoja allergisten oireiden torjuntaan. Farmaseutilta kysymällä pääset eteenpäin!
Silmätippojen käyttö voi tukea myös samanaikaisesti esiintyvien nenäoireiden hoitoa.
Katso: Silmätipat allergiaan
3. Allergialääkkeet: antihistamiinit
Allergiaoireisiin, jotka eivät lievity pelkillä paikallishoitotuotteilla, kuten allergianenäsumutteella tai allergiasilmätipoilla, voi ottaa paikallisvalmisteiden rinnalle allergialääkkeeksi antihistamiinin. Myös pitkään jatkuvia ja vuosittain säännöllisesti esiintyviä allergiaoireita voit hoitaa tietyillä suun kautta otettavilla antihistamiinitableteilla.
Antihistamiini estää histamiinin sitoutumista elimistön H1-reseptoreihin. Tämän seurauksena kutina lievittyy, aivastelu laantuu ja silmäoireet rauhoittuvat.
- Antihistamiinit annostellaan yleensä tabletteina tai liuoksena.
- Vaikutus alkaa usein 1–2 tunnissa, mutta täyden tehon saavuttaminen voi lääkkeestä riippuen viedä päiviäkin.
- Osa valmisteista voi väsyttää.
- Vahvimpiin antihistamiinivalmisteisiin tarvitaan resepti lääkäriltä.
Katso valikoima ja lisätietoa: Allergialääkkeet ja antihistamiinit
HUOM! Allergialääkettä valitessasi ja käyttäessäsi perehdy aina pakkauksen ohjeisiin, varmistu lääkkeen soveltuvuudesta ja kysy tarvittaessa neuvoa apteekista.
4. Lääkkeettömät tukihoidot
- Nenänhuuhtelukannu on näppärä apu allergisiin nenäoireisiin. Huuhtelu suolavedellä puhdistaa allergeenit nenän limakalvolta sekä kosteuttaa nenää. Suolaa nenänhuuhteluun saa myös kätevissä annospusseissa.
- Physiomer on merivesiliuosta sisältävä nenähuuhde näppärässä suihkepullossa. Myös sen avulla voit huolehtia nenän limakalvojen puhdistuksesta ja kosteutuksesta.
- Allergianenäsumutteet kuivattavat helposti nenän limakalvoja. Limakalvon kunnosta voi huolehtia hoitavilla vitamiineja sisältävillä sumutteilla.
- Kuiville ja ärtyneille silmille voi käyttää allergiatippojen lisäksi myös kostuttavia ja silmien ärsytystä rauhoittavia silmätippoja. Valitse kätevä ja hygieeninen säilöntäaineeton pipetti. Pidä riittävä väli annostelussa allergiatippojen kanssa. Lääketippa tulee aina ensin ja 10-15 minuutin kuluttua aikaisintaan voi laittaa kostutustipan.
5. Altistuksen vähentäminen
- Seuraa siitepölytilannetta ja ryhdy toimiin ajoissa.
- Tuuleta sateella.
- Lisää tuuletusaukkoihin ja -ikkunoihin siitepölysuodattimet.
- Pese kasvot ulkoilun jälkeen ja käy suihkussa ennen nukkumaanmenoa.
- Vaihda vaatteet sisälle tullessa.
"Pienillä arjen valinnoilla voi olla yllättävän suuri vaikutus oireisiin", muistuttaa Yliopiston Apteekin farmaseutti ja terveystieteiden maisteri Susanna Hynninen.
Siitepölykausi Suomessa
Suomessa siitepölykausi alkaa usein jo maaliskuussa lepällä ja päättyy loppukesällä pujoon. Syksyllä oireita voivat aiheuttaa myös sienten itiöt.
Toisinaan oireet alkavat jo helmikuun alussa. Tällöin syyllisiä ovat siitepölyn kaukokantautumat, joita eteläiset ilmavirtaukset kuljettavat Suomeen jopa Keski-Euroopasta asti.
Oireet vaihtelevat vuosittain sääolosuhteiden mukaan. Sateiset keväät ovat siitepölyallergikoille usein helpompia kuin kuivat ja tuuliset.
Lue lisää eri siitepölyjen aiheuttamista allergiaoireista
Tarkista ajantasainen siitepölykartta ja siitepölytiedote
Milloin lääkäriin?
Hakeudu arvioon, jos:
- oireet ovat voimakkaita tai pitkittyneitä
- hengitys vaikeutuu
- epäilet astmaa
- lapsen oireet häiritsevät unta tai kasvua
- itsehoito ei riitä
Allergian diagnostiikka perustuu oirekuvaan ja tarvittaessa allergiatesteihin. Joskus vaaditaan pidempää salapoliisityötä, jotta aiheuttaja saadaan selville.
Oikealla hoidolla suurin osa allergiaoireista saadaan hyvin hallintaan. Apteekin asiantuntemusta lääkkeiden valinnassa kannattaa hyödyntää. Neuvomme mielellämme!
Asiantuntijana Yliopiston Apteekin farmaseutti ja terveystieteiden maisteri Susanna Hynninen.