PMS-oireet ja PMDD – ei vain “huono päivä”

Lähes jokainen, jolla on kuukautiskierto, tunnistaa itsessään ainakin jonkinlaisia kuukautisia edeltäviä PMS-oireita: Yhtäkkiä pinna on lyhyempi. Kaikki ärsyttää, eikä vähiten oma peilikuva. Housut kiristävät vyötäröltä. Väsyttää tavalla, johon kahvi ei auta. 

Tavallisesti PMS-oireet menevät ohi muutamassa päivässä, mutta kaikilla kyse ei ole pienestä epämukavuudesta. Joskus oireet voivat kuormittaa arkea ja sotkea ihmissuhteita merkittävästi.

Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä PMS on, milloin kyse voi olla PMDD:stä ja mitä oireille voi tehdä. 

Tärkeintä on tietää, ettei oireita tarvitse vain väkisin kestää – apua on kyllä saatavilla.

Mikä PMS oikeasti on?

PMS (premenstruaalioireyhtymä) tarkoittaa fyysisiä ja psyykkisiä oireita, joita koetaan ennen kuukautisia. Yleensä oireet kestävät 1–2 viikkoa jaovat pahimmillaan paria päivää ennen vuodon alkua, mutta osalla mieliala voi olla laskeva koko matkan ovulaatiovaiheesta kuukautisiin asti.

Noin joka viidennellä oireet ovat niin voimakkaat, että ne vaikuttavat työhön, ihmissuhteisiin tai jaksamiseen. 

Rajuimmillaan oireisiin voi liittyä myös itsetuhoisia ajatuksia. Näissä tilanteissa on erityisen tärkeää etsiä hoitokeinoja lääkäriltä.

Miltä PMS tuntuu käytännössä?

Arjessa PMS:n oirekuva on usein jotakin tällaista:

• Keho tuntuu turvonneelta ja raskaalta.
• Mieli käy ylikierroksilla tai vaihtoehtoisesti hyvin hitaalla.
• Pienetkin vastoinkäymiset tuntuvat isoilta.

Moni kyllä hahmottaa kalenteria katsomalla, että kyseessä voi olla PMS, mutta ei tämän tiedostamisesta huolimatta pärjää oireidensa kanssa. 

Alakuloisuus, toivottomuus, ahdistuneisuus ja ärtyneisyys voivat vyöryä yli, vaikka syyn tunnistaisikin. Oireina myös esiintyvät univaikeudet ja kivut heikentävät mielialaa entisestään.

PMS:n fyysiset oireet

Fyysisten oireiden kirjoon kuuluvat:

• turvotus, kipu ja kireä olo vatsassa, joskus pahoinvointi ja ripuli
• rintojen arkuus ja turvotus
• päänsärky (usein migreenityyppinen)
• väsymys
• ruokahalun muutokset ja makeanhimo
• nivel- ja lihassäryt

Moni myös raportoi urheilusuoritusten tuntuvan merkittävästi tavallista raskaammilta PMS-oireiden aikaan. 

Oleellinen tunnusmerkki on oireiden rytmi: oireet tulevat ennen kuukautisia ja helpottavat, kun vuoto alkaa. 

Jos oireet jatkuvat läpi koko kierron, taustalla voi olla jokin muu syy. Esimerkiksi hormonaalinen ehkäisy voi kokemusperäisen käsityksen mukaan toisinaan aiheuttaa vastaavaa harmia.

Tiesitkö tämän?

PMS-oireita on kuvattu lääketieteessä jo yli sadan vuoden ajan, mutta pitkään niitä pidettiin lähinnä “naisellisena herkkyytenä” tai psyykkisenä heikkoutena.

Varsinainen termi PMS vakiintui käyttöön vasta 1900-luvun puolivälissä, ja PMDD tunnistettiin omaksi diagnoosikseen vasta paljon myöhemmin.

Kun PMS ei olekaan “vain PMS”, vaan PMDD

Osalle oireet eivät ole enää lieviä tai kohtalaisia. PMDD (premenstruaalinen dysforinen häiriö) on PMS:n vaikea muoto. Siinä missä PMS tuntuu epämukavalta, PMDD on lamauttava vaiva.

PMDD:ssä korostuvat erityisesti mielialaoireet:

• syvä masennus tai toivottomuus
• voimakas ahdistus, toisinaan paniikkioireet
• voimakas ärtyneisyys tai vihanpurkaukset
• tunne siitä, ettei pärjää tai hallitse omaa elämää

Pahimmillaan oireet estävät työnteon, rapauttavat ihmissuhteita ja saavat arjen raiteiltaan.

PMDD on harvinaisempi kuin PMS, mutta usein myös alidiagnosoitu. PMDD:stä kärsivä saattaa hävetä oireitaan, eikä välttämättä tiedä, että niihin voisi saada apua. 

Oxfordin yliopiston tutkimuksen (2024) mukaan noin 1,6 prosentilla hedelmällisessä iässä olevista naisista on diagnosoitavissa oleva PMDD. Oireet heikentävät siis noin 31 miljoonan ihmisen arkea. 

Todellinen luku on todennäköisesti suurempi, sillä PMDD jää usein tunnistamatta.

PMS vai PMDD – miten ne erotetaan?

Yksinkertaistaen PMS:n ja PMDD:n jakolinja on tämä:

PMS:

• oireet lieviä tai kohtalaisia
• arki sujuu, vaikka olo on epämukava

PMDD:

• oireet niin voimakkaita, että arki tai ihmissuhteet häiriintyvät selvästi
• mielialaoireet korostuvat
• itsetuhoiset ajatukset tavallisia

Jos huomaat, että kierron kuukautisia edeltävä vaihe vaikuttaa työkykyyn, ihmissuhteisiin tai mielialaan sietämättömän raskaasti, hakeudu kokeneen yleislääkärin tai gynekologin juttusille.

Mistä PMS- ja PMDD-oireet johtuvat?

Tarkkaa syytä ei täysin tunneta, mutta yksi asia tiedetään:

Kyse ei yleensä ole poikkeavista hormonitasoista, vaan siitä, miten keho ja aivot reagoivat hormonien normaaleihin muutoksiin. Vaikeista oireista kärsivän hormonitasot saattavatkin näyttää tutkimuksissa aivan samanlaisilta kuin lieväoireisilla.

Tiedetään myös, että kuukautiskierron loppupuolella estrogeeni ja progesteroni laskevat, mihin mielialaa säätelevä aivojen serotoniinijärjestelmä todennäköisesti reagoi. Ainoa selittävä tekijä tämä ei välttämättä ole, ja aihetta tutkitaankin koko ajan lisää.

Osalla ihmisistä reaktio hormonimuutoksiin on voimakkaampi, jolloin syntyy PMS tai PMDD.

Liikunta ja PMS – treenata vai levätä?

Sekä aktiivi- että arkiliikkujat huomaavat välillä saman ongelman: liikunta saattaa tuntua tahmealta ja raskaalta kuukautiskierron loppuvaiheessa. PMS voi myös tutkimusten mukaan heikentää liikuntasuoritusta, mutta yksilöiden välillä on tässä suuria eroja, eikä näyttö ole täysin johdonmukaista.

PMS-aikaan energiaa tuntuu olevan vähemmän, palautuminen voi olla hitaampaa, liike kankeaa ja motivaatiokin alempana.

Kannattaako edes liikkua?

Useimmiten kyllä. Kevyt tai kohtalainen liikunta voi tutkimustenkin mukaan helpottaa PMS-oireita. Vaikka treeni ei kulkisikaan, saattaa jo pelkkä liikkeelle lähteminen tehdä olosta paremman.

Miten treeniä kannattaa muokata?

PMS-vaiheessa ei aina kannata puskea väkisin ja täysillä. Suositeltavampi lähestymistapa on tämä:

Pidä rutiini, mutta säädä tehoa: Jokaisen treenin ei tarvitse olla huipputreeni. Joskus riittää sekin, että vain ilmestyy paikalle.

Kuuntele kehoa ilman ylianalysointia: Jos kulkee, tee normaalisti. Jos ei kulje, anna itsellesi tilaa keventää suosiolla.

Miten PMS-oireita voi helpottaa?

Moni saa helpotusta oloonsa pienillä, arkisilla muutoksilla. Tutkimusten mukaan oireita vähentävät esimerkiksi:

Liikunta

Säännöllinen liikunta voi vähentää turvotusta, parantaa mielialaa ja helpottaa unta. Kevytkin liikkuminen riittää, osa tosin vannoo endorfiineja vapauttavan rehkimisen nimeen. 

Säännöllinen syöminen

Tasainen verensokeri voi auttaa pärjäämään mielialaoireiden kanssa.

Uni ja stressinhallinta

Riittävä uni ja rentoutumisharjoitukset voivat helpottaa oireita.

Kipulääkkeet

Päänsärkyä ja toisinaan PMS:n aikana esiintyviä lihassärkyjä voi tarvittaessa lievittää tulehduskipulääkkeellä tai parasetamolilla. Noudata aina pakkauksen annosteluohjetta tai kysy apua apteekin henkilökunnalta!

Oireiden seuranta

Oirepäiväkirja tai kuukautisten seurantaan tarkoitettu mobiilisovellus auttaa tunnistamaan, liittyvätkö oireet kuukautiskiertoon. Tämä on hyödyllistä tietoa myös lääkärille, jos päädyt oireiden vuoksi etsimään apua terveydenhuollosta.

Ravintolisät, vitamiinit ja PMS

Ravintolisistä voi olla jonkin verran apua PMS-oireisiin, mutta niiden teho on yleensä melko maltillinen, eikä vaikutus ole jokaisella sama.

Eniten tutkimusnäyttöä on B6-vitamiinista, kalsiumista sekä jossain määrin magnesiumista. Magnesium ja B6-vitamiini tukevat hermoston normaalia toimintaa ja auttavat vähentämään väsymystä.

Ravintolisät voivat olla kokeilemisen arvoisia lievissä oireissa, mutta jos oireet ovat voimakkaita tai viittaavat PMDD:hen, on parempi kääntyä lääkärin puoleen.

Lääkärin apua PMS- ja PMDD-oireisiin

Kun itsehoito ei riitä, lääkäri voi auttaa.

Hormonaaliset ehkäisyvalmisteet voivat vähentää PMS-oireita tai poistaa ne kokonaan. Jos aikaisemmasta hormonaalisesta ehkäisystä ei ole ollut apua oireisiin, ei kannata luovuttaa: uusia vaihtoehtoja tulee markkinoille jatkuvasti. 

Myös lääkärin määräämiä SSRI-lääkkeitä (selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät) käytetään PMDD:n hoidossa. Niitä voidaan käyttää joko jatkuvasti tai jaksoittain vain kierron loppupuolella. PMS:n ja PMDD:n hoidossa annos on pienempi kuin masennuksen hoidossa, ja vaikutus alkaa nopeammin.

Milloin lääkäriin?

PMS- ja PMDD-oireiden hoitoa varten ei välttämättä tarvitse hakeutua gynekologin juttusille, sillä yleislääkärillä on käytössään sama keinovalikoima.

Parin kuukauden mittainen oirepäiväkirja auttaa lääkäriä erotusdiagnostiikassa: jos oireisiin ei tule kierron missään vaiheessa lievitystä, on hyvä sulkea pois esimerkiksi masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön mahdollisuus.

Kaikki nämä ovat hyviä syitä hakeutua lääkäriin:

• Oireet häiritsevät arkea, työtä tai ihmissuhteita.
• Itsehoitokeinoja on jo kokeiltu, mutta ne eivät riitä.
• Oireet pahenevat.
• Sinulla on voimakasta toivottomuuden tunnetta tai itsetuhoisia ajatuksia.

Tärkeintä on tietää, että PMS ja vaikeakin PMDD ovat hoidettavissa olevia vaivoja. Et ole yksin, eikä oireita tarvitse sietää. 

Usein kysyttyä

Voiko PMS aiheuttaa unettomuutta?

Kyllä. Hormonitasojen muutokset voivat vaikuttaa unen laatuun ja vaikeuttaa nukahtamista.

Voiko PMS aiheuttaa ahdistusta tai masennusta?

Kyllä. Mielialaoireet ovat tavallisia. Jos ne ovat voimakkaita ja toistuvia, kyse voi olla PMDD:stä.

Miten PMS-oireet eroavat raskausoireista?

Oireet voivat muistuttaa toisiaan, eikä niiden perusteella voida päätellä, onko kyseessä PMS vai raskaus. Viimeistään kuukautisten alkaminen tai raskaustesti kertovat, kummasta on ollut kyse. Lue myös artikkeli raskausoireista.

Voiko oireita olla muulloin kuin ennen kuukautisia?

Muutkin hormonitoiminnan heilahtelut saattavat aiheuttaa PMS-oireita muistuttavaa harmia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi hormonaalinen ehkäisy, kilpirauhasen häiriöt ja perimenopaussi. Jos oireet jatkuvat koko kierron ajan, taustalla on todennäköisemmin joku muu syy kuin PMS.