Kohonnut kolesteroli – ruokavalio, kolesteroliarvot ja hoito

Verisuoniterveyttä edistävä ruokavalio on terveellistä ja monipuolista

Onko kolesterolisi koholla? Liiallinen kolesteroli kuormittaa elimistöä ja on terveydelle haitallista, sillä kertyessään verenkiertoon se voi tukkeuttaa vaarallisesti verisuonia. Lue artikkelista, mitkä ovat hyvät kolesteroliarvot ja mitä kaikkea kuuluu kolesterolia alentavaan ruokavalioon.

LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli: mitä eroa kolesteroleilla on ja mitä merkitystä niillä on elimistölle?

Kolesteroli on elimistön solukalvojen liukoisuutta ylläpitävä aine. Sitä tarvitaan myös erilaisten hormonien ja sappihappojen rakennusaineeksi. Verenkierrossa tietyt kuljetusproteiinit, HDL (”hyvä kolesteroli”) ja LDL (”paha kolesteroli”), kuljettavat kolesterolia soluille. Kun elimistössä on liikaa LDL-kolesterolia, elimistön oma säätelyjärjestelmä häiriintyy ja estää ylimääräisen kolesterolin poistumisen verenkierrosta. Tällöin veressä kiertävä kolesteroli kertyy elimistössä verisuonten seinämiin.

Erityisen haitallista kolesterolin kertyminen on sepelvaltimoihin, joita pitkin veri kuljettaa happea sydämelle. Näin ollen sydänterveyden kannalta on todella tärkeää huolehtia kolesteroliarvojen säännöllisestä seurannasta sekä hyvästä hoitotasapainosta. Veren kokonaiskolesteroliarvo koostuu kahdesta osasta, HDL-kolesterolista ja LDL-kolesterolista.

Kolesteroliarvot eli veren kolesterolipitoisuudelle asetetut suositusarvot:

  • kokonaiskolesteroli (fP-Kol) alle 5,0 mmol/l
  • LDL-kolesteroli (fP-Kol-LDL) alle 3 mmol/l
  • HDL-kolesteroli (fP-Kol-HDL) on yli 1,2 mmol/l naisilla ja yli 1,0 mmol/l miehillä

Miksi kolesterolini on koholla ja miten sitä hoidetaan?

Kohonnut kolesteroli on merkki siitä, että kolesterolia kertyy elimistöön liikaa. Perintötekijät vaikuttavat osaltaan kolesterolin määrään, mutta suuri merkitys on länsimaisella ruokavaliolla, joka sisältää runsaasti kovaa rasvaa.

Korkean kolesterolin oireet: onko sellaisia?

Korkeita kolesteroliarvoja on vaikea havaita itse, sillä ne eivät juurikaan aiheuta oireita. Kolesteroliarvot mitataan verikokeella, ja usein kohonnut kolesteroli todetaan lääkärin rutiinitarkastuksessa. Jos lähisuvussasi on ongelmia kohonneen kolesterolin kanssa tai sinulla on vyötärölihavuutta, omien kolesteroliarvojen mittauttaminen silloin tällöin saattaa olla paikallaan.

Kohonneen kolesterolin hoito

Nykyisten hoitosuositusten mukaan käytännössä yksittäisiä lipidiarvoja ei tule sellaisenaan hoitaa, vaan hoidon tulee tähdätä kokonaisvaltaiseen verisuoniterveyden edistämiseen. Kohonnutta kolesterolia, kuten muitakin veren rasva-arvojen häiriöitä hoidetaan aina ensisijaisesti elämäntavoilla. Ruokavaliolla voit vaikuttaa huonon LDL:n määrään. Liikunnan avulla voit puolestaan lisätä hyvän HDL:n eli hyvän kolesterolin määrää. Pienilläkin muutoksilla arjessasi voit siis saavuttaa verisuoni- ja sydänterveyttä tukevia pysyviä muutoksia.

Kohonneen kolesterolin hoidon kulmakivenä ovat terveelliset elämäntavat, jonka muodostavat:

Kolesteroli ja ruokavalio

Jo pienillä ruokavaliomuutoksilla voit auttaa kokonaiskolesteroliasi laskemaan.

Tällainen on kolesterolia alentava ruokavalio:

  • Suosi pehmeitä rasvoja ja vältä kovia rasvoja. Kovat rasvat tunnistat siitä, että ne ovat huoneenlämmössä kiinteitä. Pehmeät rasvat ovat pääasiassa nestemäisiä öljyjä.
  • Suosi vähärasvaisia maitotuotteita.
  • Nauti runsaasti liukoisia kuituja, joita saat muun muassa kasviksista, hedelmistä ja marjoista sekä täysjyväviljasta.
  • Lisää ruokavalioon kasvisteroleja sisältäviä tuotteita.

Liikunta voi alentaa haitallisen kolesterolin määrää

Liikunnan avulla voit vaikuttaa haitallisen LDL:n määrään. Harrasta kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa säännöllisesti, yhteensä noin 2½ tuntia viikossa. Liikkuminen on hyvä jakaa useammalle päivälle viikossa ja sen tulisi kestää vähintään 10 minuuttia kerrallaan. Niin sanottua arkiliikuntaa kannattaakin ripotella jokaiselle viikonpäivälle vähän, jolloin viikon kokonaismäärä kasvaa kuin huomaamatta.

Sopivia liikuntamuotoja ovat:

  • kävely ja pyöräily työ- ja asiointimatkoilla
  • hyötyliikunta
  • sauvakävely
  • koti- ja pihatyöt
  • marjastus, metsästys, kalastus

Terveyden kannalta vähäinenkin säännöllinen liikkuminen on parempi kuin liikkumattomuus. Liikuntaan tottumattomalle edellä kuvatut liikuntalajit auttavat myös kunnon kohenemisessa.

Asiantuntijana Yliopiston Apteekin proviisori Tatu Hämäläinen.