Miten voit henkisesti? – 5 tapaa huolehtia mielen hyvinvoinnista

18.8.2025 Terveys Hyvinvointi Uni & mieli

Nainen pitää yhteyttä ystäväänsä digitaalisesti tabletin välityksellä

Artikkeli lyhyesti:

Mielen hyvinvointi on tärkeää kokonaisjaksamisen kannalta.
Henkistä hyvinvointia voi tukea monella tapaa, kuten ylläpitämällä sosiaalisia kontakteja, liikkumalla säännöllisesti ja syömällä monipuolisesti.
Uusien asioiden opettelu ja kokeilu haastaa älyllisesti ja tekee hyvää henkisesti.
Anna tilaa ja aikaa myös rentoutumiselle ja palautumiselle.

Mitä paremmin mielemme voi, sitä enemmän nautimme arjen pienistä iloista, innostumme asioista ja jaksamme tarttua haasteisiin. Jokaiselta meistä löytyy henkistä voimaa: sinnikkyyttä, empatiaa, luovuutta, uteliaisuutta ja mielen kimmoisuutta.

Vahva mieli kannattelee meitä myös silloin, kun elämä haastaa. Se venyy hankalissa hetkissä ja palautuu, kun kuormitus hellittää.

Siksi mielen hyvinvointia eli positiivista mielenterveyttä kannattaa vaalia elämän kaikissa käänteissä. Mielen hyvinvointi johtaa yleensä positiiviseen terveyskäyttäytymiseen, parempaan fyysiseen terveyteen ja elämänlaatuun.

Vaikeista asioista avautuminen ei pahenna kenenkään vointia. Siksi henkisestä hyvinvoinnista kannattaa aina puhua ja kysyä. Lisäksi jokaisen meistä kannattaa tehdä arjessa pieniä hyviä tekoja, jotka vahvistavat mieltä.

1. Pidä huolta ihmissuhteistasi

Toisten seura tekee meille hyvää. On palkitsevaa kokea yhteenkuuluvuutta ja pystyä jakamaan kokemuksiaan toisten kanssa, kuunnella ja tulla kuulluksi. Toisilta ihmisiltä saatu sosiaalinen tuki auttaa meitä selviämään paremmin vaikeissa elämänvaiheissa.

Erityisen arvokasta on se, jos saamme koskettaa toisia ja tulla kosketetuksi. Miellyttävä kosketus lisää mielihyvähormonien tuotantoa ja turvallisuuden tunnetta.

Aina tapaamiset eivät onnistu helposti kasvokkain esimerkiksi välimatkojen vuoksi. Silloin puhelut ja viestit ilahduttavat. Järjestä aikaa kuulumisten vaihtamiselle olosuhteista huolimatta. Joka viides suomalaisista kärsii joskus yksinäisyydestä, joka on masennuksen riskitekijä. Muista siis pieni kysymys: "Mitä sinulle kuuluu?"

Tee näin:

Pidä huolta läheisistäsi. Kysy kuulumisia – ja kuuntele myös vastaukset.
Huumori ja sosiaaliset suhteet kuuluvat etätyöhönkin. Jos työskentelet kotona, kutsu työkaverit kahville tai lounaalle videopuhelun välityksellä.
Jos koet itsesi yksinäiseksi, muista, että olet arvokas sellaisena kuin olet. Yritä löytää seuraa sinulle mielekkäällä tavalla: harrastusten parista, yhdistyksistä tai verkkoyhteisöistä. On tärkeää olla aktiivinen, vaikka se voi tuntua vaikealta.

2. Keskity tähän hetkeen

Nykyhetkeen keskittyminen on meistä monelle vaikeaa. Juuri sitä aivomme kuitenkin kaipaavat.

Jos mieli poukkoilee aina tulevassa, menneessä ja netin tietotulvassa, se väsyy. Kun keskityt siihen, mitä tapahtuu juuri nyt, pystyt kuulemaan omat ajatuksesi ja huomioimaan tunteesi.

Muista pitää taukoja innostavastakin tekemisestä. Mukaansa tempaavat asiat tuottavat positiivista stressiä eli eustressiä, mutta liiallisena sekin kuormittaa. Siksi tarvitset virikkeetöntä aikaa. Kun hermosto saa tilaisuuden rauhoittua, stressihormonien taso laskee ja mielihyvää tuottavia hormoneja muodostuu enemmän. Rentoutuessa myös erilaiset kehon jännitteet alkavat pikku hiljaa purkautua ja myös hankalat tunteet saattavat lievittyä.

Tee näin:

Keskity siihen, mitä teet. Ylimääräinen häärääminen kuormittaa mieltä.
Päästä mielesi vaeltamaan. Kotityöt, bussimatkat ja kaupassa jonottamiset ovat hienoja tilaisuuksia tähän.
Tee helppo läsnäoloharjoitus: Ota mukava asento sohvalla tai sängyllä. Pysy tässä 15 minuuttia tekemättä mitään. Kuuntele, mihin mielesi vaeltaa. Ajattele, että ajatuksesi ovat pilviä, jotka liikkuvat tuulen mukana. Älä yritä pidätellä niitä, vaan anna niiden mennä ja mieleesi tulla uusia ajatuksia.

3. Löydä liikuntalaji, jota rakastat

Kaikki, mikä tekee hyvää keholle, tekee hyvää myös mielelle.

Kun liikut, aivossasi muodostuu enemmän mielihyvää tuottavia välittäjäaineita. Hyvä fyysinen kunto kehittää myös itsetuntoa. Se, että kykenee fyysisiin suorituksiin, vahvistaa usein kokemusta myös henkisestä suorituskyvystä. Tätä tukee minkä tahansa asian, vaikkapa liikunnan, tavoitteellinen harrastaminen.

Lisäksi säännöllinen liikunta auttaa hallitsemaan stressiä, parantamaan unen laatua, helpottamaan nukahtamista ja vähentämään ahdistusta ja jännitystiloja. Säännöllisesti liikuntaa harrastavat myös sairastuvat harvemmin masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöön kuin vähän liikkuvat. Muun hoidon ohella liikunnalla on yhteys masennuksesta ja ahdistuksesta toipumiseen.

Tee näin:

Jos et liiku säännöllisesti, mieti, millaisesta liikunnasta nautit. Mielihyvä ja mielekkyys auttavat säännöllisen tavan ylläpitämisessä. Voit myös tehdä itsellesi suunnitelman liikkumiseen ja noudattaa sitä.
Muista arkiliikunta: kävele portaat, kierrä kahvitauolla korttelin ympäri. Mieli jaksaa taas paremmin.
Lähde metsään yhdessä ystävän kanssa. Metsässä liikkuminen rauhoittaa, laskee verenpainetta ja nopeuttaa stressistä palautumista. Saat samalla sosiaalisen tekemisen hyödyt. Myös koira on loistava lenkkikaveri ja ulkoilemaan tulee lähdettyä säännöllisesti.
Muista myös palautumispäivät! Ota siis välillä taukoa liikkumisesta ja anna kehosi palautua rauhassa.

4. Opettele uusia asioita ja auta muita

Mielen hyvinvointi on myös asennekysymys. Jos nimittäin suhtaudut maailmaan avoimesti ja muita ihmisiä kohtaan pyyteettömästi, mielesi kiittää.

Toisten auttaminen ja uusien asioiden oppiminen lisäävät tutkitusti omanarvontuntoa sekä tuottavat mielihyvää ja merkityksellisyyden kokemusta. Samalla saamme kokea ja oppia asioita yhdessä. Sekin vahvistaa itsetuntoa, että on asioita, joita osaat tai joista tiedät.

Kaikki, mikä haastaa älyllisesti, on meille hyväksi: oli se sitten uusien reseptien kokeilu keittiössä, uusien kasvien kasvattaminen puutarhassa tai uuden urheilulajin tai kädentaidon opettelu. Jokaiselle löytyy jotain, mihin suhtautua uteliaasti.

Tee näin:

Huomioi läheisiäsi arjessa. Tartu tilaisuuksiin, joissa voit olla heille avuksi.
Kokeile vapaaehtoistyötä. Voisitko tukea arjessa lapsiperhettä, yksinäistä nuorta tai ikäihmistä? Saisitko iloa talkootyöstä eläinten parissa tai olisiko sinulla annettavaa järjestötoimintaan?
Etsi kiinnostava kurssi vaikka työväenopiston tai avoimen yliopiston tarjonnasta. Ehkä kehonpainoharjoittelua, käsitöitä tai ranskan alkeita?

5. Nauti herkullisesta ja terveellisestä ruoasta

Hyvä ruoka, parempi mieli – tämä on monella tapaa totta.

Herkullinen, värikäs ateria tuottaa mielihyvää. Uusia ruokalajeja kokeilemalla voit haastaa itseäsi, ja parasta on, jos voit syödä yhdessä läheistesi kanssa. Säännöllinen ruokarytmi pitää olon virkeänä, ja sallivan rento ruokavalio tukee myös mielen hyvinvointia. Hyvä, monipuolinen ravinto pitää yllä toimintakykyäsi sekä fyysisesti että psyykkisesti. Kun ruokailut ovat kunnossa myös keskittyminen, muisti ja stressin sietokyky elämän käänteissä paranee.

Varmista myös, että ruokavaliossasi on riittävästi muun muassa D-vitamiinia, B12-vitamiinia, folaattia ja omega-rasvahappoja.

Syöthän myös tarpeeksi kuituja? Ne ovat tärkeitä suolistobakteereille, joilla voi olla jopa yhteys aivojen välittäjäaineisiin.

Tee näin:

Syö säännöllisesti 4–6 kertaa päivässä.
Kerää lautaselle runsaasti erivärisiä kasviksia ja hedelmiä sekä kokojyväviljaa, pähkinöitä, kalaa, pehmeitä rasvoja. Saat kuituja, vitamiineja ja hyviä rasvahappoja, jotka auttavat tukemaan myös mielesi hyvinvointia.
Mittauta tarvittaessa vitamiinitasosi. Monien suomalaisten olisi syytä syödä enemmän D-vitamiinia ja foolihappoa. Etenkin naisilla voi olla pulaa raudasta, vegaaneilla B12-vitamiinista.
Anna itsellesi lupa nauttia ruoasta. Jos 80 % ruokavaliostasi koostuu monipuolisesta ja terveellisestä ravinnosta, voit huoletta nauttia myös herkuista silloin tällöin.