Kynsisilsa – kynsisienioireet, hoito ja ennaltaehkäisy

Mies istuu sängyllä paljain jaloin.

Voiko kynsisienen saada uimahallista tai pukukopin lattialta? Ja mistä kynsisienen edes tunnistaa? Näillä proviisorin vinkeillä vältät ja hoidat kynsisienivaivan.

Miltä kynsisilsa näyttää?

Kynsisieni tunnetaankin myös kynsisilsana. Varpaankynsi voi värjäytyä valkoiseksi, kellertäväksi tai siihen voi tulla tummia laikkuja. Usein kynsi muuttuu sameaksi ja rusehtavaksi, paksummaksi ja hauraammaksi, ja se voi hilseillä ja lopulta jopa murentua ja irrota. Kynsisieni alkaa yleensä varpaankynnen kärjestä ja etenee sieltä vähitellen tyveä kohti. 

Mistä kynsisilsa johtuu?

Kynsisieni eli kynsisilsa johtuu yleensä silsasienistä, jotka aiheuttavat kynteen infektion. Usein kynsisieni saa alkunsa, kun silsasieni tarttuu vaikkapa uimahallista tai saunasta ensin jalkaan ja leviää siitä varpaankynteen.

Kynsisientä voi siis ehkäistä sillä, että hoitaa varvasväli- tai jalkapohjasilsan kuntoon heti, kun huomaa sellaisen jaloissaan. Myös kynsien vammat kannattaa hoitaa pikaisesti, jotta silsasieni ei pääse leviämään tulehduksen tai haavan välityksellä.

Ehkäisyssä tärkeintä on välttää jalkojen hautumista kosteina pitkiä aikoja, sillä kosteat olot ovat hyvä kasvualusta silsasienille. 

Ketkä ovat riskiryhmässä? 

Kynsisieni tulee helpoiten esimerkiksi iäkkäille, diabeetikoille tai ihmisille, joilla on jaloissa asentovirheitä. Sitä on enemmän myös heillä, joiden jalka puristuu tai kynnet kolhiintuvat jatkuvasti vaikkapa jossain liikuntaharrastuksessa. Valitse siis sopivan kokoiset jalkineet!

Kannattaako uimahallissa käyttää tossuja, jotta ei saa kynsisientä? 

Silsasienet viihtyvät kosteassa ja lämpimässä, joten uimahalli voi tuntua otolliselta tartunnan paikalta. Sieltä ei kuitenkaan välttämättä saa kynsisientä riesakseen: silsasienille altistuminen ei automaattisesti tarkoita tartuntaa!

Uimahallissa kannattaa silti noudattaa hyvää hygieniaa. Ainakin osassa uimahalleja on desinfiointipaikka, jossa jalat voi huuhtaista ennen altaaseen menoa ja sen jälkeen. Julkisissa saunoissa ja suihkuissa sekä yhteisissä liikuntatiloissa jalat kannattaa suojata tossuilla tai sandaaleilla. Lisäksi apteekista saa suojasuihketta, joka muodostaa jalkaan jalkainfektiolta suojaavan kalvon.

Jos perheessä yhdellä on kynsisieni, tarttuuko se muillekin?

Kotioloissa kynsisieni ei tartu kovin helposti, kunhan hygieniasta pidetään huolta. Kuivaa jalat pesun jälkeen omaan pyyhkeeseen ja käytä vain omia sukkia. Kaikilla kannattaa olla omat kynsisakset, tai ainakin yhteiset leikkurit pitäisi desinfioida käytön jälkeen. Sukat tulisi pestä vähintään 60 asteessa ja vaihtaa päivittäin.

Voiko kynsisilsa tulla sormenkynteen? 

Varpaankynsissä kynsisieni on tavallinen vaiva, sillä aikuisista sitä on joka kymmenennellä. Sormenkynsissä se on harvinainen, mutta mahdollinen.

Onko kynsisilsa vaarallinen?

Kynsisilsa on kosmeettinen haitta, eli se ei ole vaarallinen eikä sinänsä haitallinen. Paksuuntunut kynsi voi kuitenkin hankautua kenkää vasten ikävästi, aiheuttaa kipua ja rikkoa sukkia. Kynsi voi jopa irrota. 

Kynsisilsan hoito kotona? 

Jos kynnen muutos on vielä melko lievä - kynnen kärjessä tai pinnalla – voit yrittää hoitaa sitä apteekista ilman reseptiä saatavilla liuoksilla, lakoilla, hoitokynillä tai kynsivoiteilla. Ne heikentävät sienen elinolosuhteita. 

Hoito kannattaa aloittaa heti, kun huomaat kynnessä muutoksen, sillä hoitamaton kynsisieni voi levitä muihinkin kynsiin. Hoito vaatii aikaa, usein viikkoja tai kuukausia, eikä lopputuloksesta ole valitettavasti takeita.

Milloin pitäisi käydä lääkärillä näyttämässä kynsisilsaa? 

Viimeistään silloin, kun koko kynsi on sienen valtaama tai sientä on useassa kynnessä. Lääkäriin kannattaisi hakeutua, kun tulehdus on alkuvaiheessa. Silloin hoidon tulokset ovat parempia.

Lääkäri voi määrätä paikallishoitona lääkekynsilakkoja tai -kynsivoidetta tai tablettilääkityksen. Lue myös muista yleisistä jalkavaivoista ja selätä syylät ja känsät