Kun ruusudiagnoosin saanut turkulainen Eeva Räihä yllättäen joutui ambulanssilla sisätautiosastolle, hän luuli pääsevänsä vielä samana iltana omaan sänkyynsä nukkumaan. Kotiin hän pääsi pari päivää myöhemmin – kiitos Yliopiston Apteekin valmistaman antibioottipumpun.
”Kyllä sinä jäät tänne yöksi.”
Kutakuinkin näin lääkäri kertoi turkulaiselle Eeva Räihälle loppukesästä 2022, kun Räihä oli hakeutunut päivystykseen kipeän jalkansa kanssa. Vasemman pohkeen ja jalkaterän kuumotus ja punoitus olivat alkaneet edellisenä yönä.
Aamuinen reissu työterveyteen oli poikinut ruusudiagnoosin, jonka hoitoon Räihä sai kaksi antibioottipiikkiä. Antibiootit eivät kuitenkaan tepsineet. Samana iltana hän joutui ambulanssilla päivystykseen.
”Ajattelin, että pyörähdän siellä ja pääsen illalla kotiin. Olin sairaalassa yön ja toisenkin, ja vasta sitten aloin tajuta, että kyseessä ei tainnut olla ihan pikkujuttu.”
Jalkaan puhjennut ruusu vaati suonensisäisen antibioottihoidon. Kuitenkin kahden sairaalayön jälkeen lääkäri totesi, että Räihän hoitoa voitaisiin jatkaa kotisairaalassa antibioottipumpun turvin.
Antibioottipumppu annostelee antibiootin suoneen
Kotisairaala ja antibioottipumppu – molemmat olivat Räihälle ihan vieraita käsitteitä vielä muutama kuukausi ennen tapahtumaa.
Antibioottipumppu on ulkoisesti puolen litran limsapulloa muistuttava laite, joka mahdollistaa suonensisäisen antibioottihoidon antamisen kotiloissa.
Antibioottipumppua käytetään ruusun lisäksi esimerkiksi verenmyrkytyksen, keuhkokuumeen, streptokokki-infektioiden ja tekonivelleikkauksen jälkeisen infektion vaatimaan antibioottihoitoon. Antibioottipumppu annostelee lääkettä potilaan suonikanyyliin tasaisesti 24 tunnin ajan.
Yliopiston Apteekki valmistaa antibioottipumppuja Helsingin Pitäjänmäen lääkevalmistusosastolla. Vuonna 2023 pumppuja syntyi yli 33 000 kappaletta.
Pumput toimitetaan terveyskeskuksiin ja sairaaloiden osastoille käytettäviksi. Lisäksi niitä käytetään erityisesti kotisairaaloissa. Kotisairaala tarkoittaa kotona, hoivakodissa tai palvelutalossa toteutettua sairaalatasoista hoitoa – esimerkiksi niin, että hoitaja käy potilaan kotona.
”Perinteisesti tietty lääkeannos voidaan antaa tippana esimerkiksi kolme tai kuusi kertaa vuorokaudessa. Kotisairaalan ei ole mahdollista käydä jokaisen potilaan luona kuutta kertaa vuorokaudessa, sillä se työllistäisi valtavan määrän hoitajia”, Yliopiston Apteekin antibioottipumppupalvelusta vastaava asiakkuus- ja palvelupäällikkö Jarno Alén sanoo.
Ammattilainen vaihtaa antibioottipumpun uuteen
Antibioottipumpulla lääkehoito voidaan antaa kotioloissa niin, että terveydenhuollon ammattilainen vaihtaa pumpun uuteen kerran vuorokaudessa. Asiakkaan ei itse tarvitse tehdä pumpulle mitään.
Eeva Räihällä kävi ensimmäiset viisi päivää kotona sairaanhoitaja, joka pumpun vaihdon yhteydessä otti myös verikokeet ja mittasi verenpaineet. Kun Räihän olo koheni, hän halusi itse käydä sairaalassa vaihdattamassa pumpun uuteen.
”Makasin sohvalla pumppu kainalossa ja katselin telkkaria, kun voimat eivät riittäneet muuhun”, Räihä muistelee nyt.
Viikon hoitojakson jälkeen suonensisäinen antibiootti vaihdettiin tablettihoitoon, jota jatkettiin vielä viikon verran.
Antibioottipumppu tuo uusia mahdollisuuksia antibioottihoitoon
Antibioottipumppua voidaan käyttää silloin, kun potilas on riittävän terve kotihoitoon. Pumppuun soveltuvat sellaiset antibiootit, jotka tutkitusti säilyvät valmisteltuna riittävän pitkään. Säilyvyysaikaa tarvitaan, että antibiootti pysyy käyttökelpoisena varastointi- ja kuljetusajan.
Pumpun yhdeksi eduksi voidaan laskea myös se, että se mahdollistaa myös kapeakirjoisten antibioottien käytön kotioloissa. Tyypillisesti niitä pitää nimittäin annostella useammin kuin laajakirjoisia antibiootteja. Tämän vuoksi kotisairaanhoidossa on jouduttu käyttämään vahvempia, laajakirjoisempia antibiootteja, Alén sanoo.
Antibioottipumppu myös säästää sairaanhoidon resursseja. Ja olihan kotiutuminen pumpun kanssa Eeva Räihänkin etu.
”Sain sairaalassa loistavaa hoitoa, mutta ei sairaalassa kukaan huvikseen halua olla. Olin mieluummin kotona, ja joku minua selkeästi sairaampi sai vuodepaikan”, Räihä sanoo.
Mikä antibioottipumppu? Näin se toimii
- Antibioottipumppu on innovaatio, joka mahdollistaa suonensisäistä antibioottihoitoa tarvitsevan potilaan hoidon sekä sairaalassa että kotona perinteistä hoitotapaa huomattavasti helpommin ja kustannustehokkaammin.
- Antibioottipumppu valmistetaan Yliopiston Apteekin lääkevalmistustiloissa.
- Pumppuun laitetaan vuorokausiannos tarvittavaa antibioottia.
- Pumpun kovan kuoren alla on kumimainen pussi, joka venyy antibiootilla täytettäessä. Pussi palautuu hitaasti alkuperäiseen muotoonsa ja työntää samalla lääkettä tasaisesti kanyyliin. Erityistä virtalähdettä ei tarvita.
- Pumppu vaihdetaan uuteen, kun annos on käytetty. Hoitoa voidaan jatkaa sairaudesta riippuen parista vuorokaudesta kuukausiin.