Miten iskias oireilee ja miten se hoidetaan?
Välilevyn pullistuma tai välilevytyrä voi esiintyä missä tahansa selkärangan kohdassa, mutta yleisimmin se painaa hermoa alaselässä tai niskassa. Tyypillisiä oireita ovat alaselän kipu, joka säteilee jalkaan, sekä pistely, tunnottomuus ja sähköiskumaiset tuntemukset.
Tämän tietopaketin luettuasi tiedät, miten pullistuma syntyy, milloin on syytä epäillä sitä kivun syypääksi ja miten vaiva hoidetaan.
Mikä on välilevyn pullistuma?
Selkäranka rakentuu luisista osista, nikamista. Nikamien välissä on pehmusteina välilevyjä, jotka ovat kuin geelitäytteisiä, sitkeän kuoren peittämiä pieniä tyynyjä. Niiden tehtävänä on toimia nikamien iskunvaimentimina ja mahdollistaa rangan taipuminen eri suuntiin.
Toisinaan tämän tyynyn kuoriosa antaa välilevyn kuivumisen ja rappeutumisen takia periksi, jolloin pehmeä täyte pullistuu ja syntyy välilevyn pullistuma (protruusio). Se aiheuttaa painetta lähellä sijaitseviin hermoihin, mikä taas johtaa säteilevään kipuun. Välilevyn ulkokerros säilyy kuitenkin ehjänä. Pullistuma voi kehittyä välilevytyräksi, jos välilevyn ulkokerros repeää.
Mikä on välilevytyrä?
Välilevytyrä (prolapsi) on välilevyn pullistumaa suurempi muutos, jossa välilevyn sisällä olevaa kudos työntyy ulos kuorestaan ja saattaa painaa selkäydintä tai hermojuuria. Välilevytyä voi ilmaantua äkillisestikin.
Mitkä ovat välilevytyrän ja välilevyn pullistuman oireet?
Iskias – alaselkäkipu
Iskiaskipuoire on välilevytyrän aiheuttamista oireista tavallisin. Sillä tarkoitetaan alaraajaan säteilevää selkäperäistä kipua. Kivun paikka riippuu siitä, mitä aluetta puristuksissa oleva hermo hermottaa.
Selkäkivun taustalla voivat olla myös lihasperäiset ongelmat, joten kovakaan kipu ei yksinään vielä tarkoita välilevytyrää. Iskiashermo voi jäädä puristuksiin myös pakaran lihasten kiristymisen vuoksi (ns. piriformis-syndrooma).
Jos pullistuma sijaitsee kaularangassa, kipu paikantuu niskaan. Kaularangan välilevyongelmat ovat lannerangan vaivoja huomattavasti harvinaisempia.
Jalkaan ja pakaraan säteilevä kipu
Lannerangan alueella sijaitseva pullistuma saa kivun säteilemään usein myös jalkaan, yleensä polven alapuolelle asti. Kivun “reitti” kulkee usein taka- tai ulkoreittä pitkin sääreen, joskus jalkaterään asti.
Kaularangassa olevan pullistuman aiheuttama kipu säteilee käteen.
Puutuminen, tunnottomuus, pistely
Hermojen tehtävänä on välittää tuntoaistimuksia. Kun välilevyn pullistuma ärsyttää hermoa, voi normaalien aistimusten sijaan välittyä “häiriintynyttä dataa”, jonka keho kokee pistelynä, vihlaisuina ja puutumisena. Raajassa voi olla myös selvästi tunnottomia alueita.
Raajan voimattomuus
Toisinaan välilevytyrä aiheuttaa voimattomuuden ja kömpelyyden raajassa. Jalka ei ehkä kanna lainkaan tai käsi kieltäytyy kokonaan yhteistyöstä. Tällöin lääkäriin on syytä hakeutua pian.
Voiko välilevyn pullistuma olla oireeton?
Kyllä voi. Nikamien välilevyn rappeutumisesta johtuvia pullistumia tulee runsaasti vastaan sattumalöydöksinä oireettomilta henkilöiltä, ja onkin arvioitu, että valtaosa pullistumista jää kokonaan oireettomiksi.
Välilevyn pullistuma itsessään ei tuota kipua, vaan kipu syntyy, kun välilevyn sisältä työntyvä materiaali ärsyttää hermojuurta. Jos pullistuma tai tyrä ei häiritse hermon toimintaa, ei oireitakaan yleensä esiinny.
Milloin lääkäriin?
Välilevyn pullistuman aiheuttama kipu voi olla kovaa, vaikka vaiva aste ei olisi terveydellisessä mielessä vakava.
"Jos käsikaupasta saatavat kipulääkkeet eivät pakkauksen ohjeannostuksella tepsi, on hyvä hakeutua lääkärin juttusille", neuvoo Yliopiston Apteekin farmaseutti Susanna Hynninen.
Joskus hermo on kuitenkin niin pahasti puristuksissa, että tarvitaan leikkaushoitoa.
Hakeudu hoitoon heti päivystyksellisesti, jos:
- virtsaamisen tai ulostamisen kanssa on tavallisuudesta poikkeavaa ongelmaa: pidättäminen tai pissaamisen aloittaminen ei onnistu
- raaja ei toimi: esimerkiksi nilkka on niin hervoton, ettei jalkaterää voi nostaa (ns. läpsyjalka) tai käveleminen on muuten mahdotonta
- ilmenee ratsupaikkaoireyhtymä eli takamuksen ja haarovälin tunnottomuus
- myös vatsaan sattuu voimakkaasti
- kovalta kivulta ei saa rauhaa missään asennossa.
Leikkaushoitoa voidaan tarvita myös, mikäli kipu jatkuu useita kuukausia.
Miten välilevyn pullistuma todetaan?
Kokenut lääkäri saa selän kunnosta paljon tietoa jo tunnustelemalla, taivuttelemalla ja teettämällä potilaalla esimerkiksi SLR-testin (Straight Leg Raise test).
SLR-testiä voit suuntaa-antavasti ja varovaisesti kokeilla myös kotona, mutta varsinaiseen diagnoosiin tarvitset lääkärin tutkimuksen.
Testi tehdään kotona näin:
- makaa selälläsi
- ala nostaa kivun puoleista jalkaa hitaasti suorana ylös
- seuraa tuntemuksia: jos tunnet säteilevää kipua jalassa, pakarassa tai selässä, voi tämä viitata välilevyn pullistumaan.
Myös kivun paheneminen yskiessä tai selkää pyöristäessä on välilevytyrälle tyypillinen oire.
Miten lääkäri diagnosoi välilevyn pullistuman?
Jos oireet ja tunnustelemalla saatu lisätieto viittaavat leikkaushoitoa vaativaan välilevytyrään, asiaa selvitetään magneettikuvauksella.
Lieväoireisessa välilevyn pullistumassa magneettitutkimus ei välttämättä ole tarpeen, sillä lisätieto ei muuta hoitosuunnitelmaa.
Joskus päätetään myös ottaa röntgenkuva, jos halutaan varmuudeksi sulkea pois muita ahtauman syitä.

Välilevyn pullistuman hoito ja toipuminen
Suurin osa välilevyn pullistumista paranee mainiosti 2–3 kuukaudessa ilman leikkausta, eli lääkärikielellä konservatiivisella hoidolla.
Hoitoon kuuluvat:
- kevyen liikunnan jatkaminen (kävely ja erityisesti vesiliikunta sopivat hyvin)
- kipulääkkeet tilapäisen kivun hoitoon, jotta toimintakyky säilyy ja liikkuminen onnistuu (varmista särkylääkkeen sopivuus etukäteen ja noudata pakkauksen ohjeita)
- säännöllinen asennonvaihto – esimerkiksi istumaan tai makaamaan jääminen voi pahentaa oireita
- tarvittaessa fysioterapeutin ohjaus.
Myös kylmä- ja lämpöhoitoa voi kokeilla.
-
Lääke Reseptilääke Eläinlääke Eläinreseptilääke Sensitiivinen tuote Tarjous
-
Lääke Reseptilääke Eläinlääke Eläinreseptilääke Sensitiivinen tuote Tarjous
-
Lääke Reseptilääke Eläinlääke Eläinreseptilääke Sensitiivinen tuote Tarjous
-
Lääke Reseptilääke Eläinlääke Eläinreseptilääke Sensitiivinen tuote Tarjous
Paras nukkuma-asento selkäkipuiselle
Selkää vähiten kuormittava nukkuma-asento on kylkiasento, polvet kevyesti koukussa.
Polvien väliin kannattaa asetella tyyny tukemaan asentoa ja vähentämään ristiselän kuormitusta. Ilman tyynyä asento kellahtaa helposti puolittaiseksi vatsamakuuksi, jossa selkäranka on ikävästi rasituksessa juuri lannenikamien seudulta.
Jos selinmakuu on itselle mieluisin asento ja tuntuu mukavalta, sekin sopii. Tällöinkin on hyvä napata avuksi paksu tyyny ja tukea sillä polvet hieman koukkuun yön ajaksi, jotta selkäranka saa levätä.
Saako selkää hieroa?
Hieronta ei auta itse pullistumaan, vaan voi jopa pahentaa oireita.
Hyvää tarkoittavan läheisen hierontaehdotukset kannattaakin torjua suorilta, etenkin, jos hän haluaisi tehostaa käsittelyä lihashuoltovasaralla.
Ammattitaitoisen fysioterapeutin käsittely voi auttaa lievittämään pullistuman seurauksena kehittynyttä lihaskireyttä.
Hierojan puoleen käännyttäessä on syytä erikseen varmistaa, että hänellä on riittävästi tietotaitoa välilevyn pullistumasta kärsivän selän käsittelyyn.
Miksi välilevyn pullistuma tulee ja miten se ehkäistään?
Välilevyn ydin voi alkaa ärsyttää hermoa äkillisen repeämisen seurauksena tai pikkuhiljaa välilevyn pullistuessa. Noin 30 vuoden iässä välilevyt alkavat hiljaksiin kuivua, haurastua ja menettää kimmoisuuttaan. Tämä altistaa ne kuoriosan periksi antamiselle ja repeämille.
"Tyypillinen ikä välilevyn pullistuman tai välilevytyrän ilmaantumiselle on 40–55 vuotta, kun välilevyt ovat jo hieman saattaneet uupua, mutta tekijä itse ei. Reipas, selästä lähtevä riuhtaisu voikin tällöin johtaa äkilliseen repeämään", kertoo farmaseutti Susanna Hynninen.
Myöhemmin välilevyt alkavat arpeutua ja sitkistyä. Pullistumat harvinaistuvatkin ikääntymisen myötä, vaikka aktiivinen elämäntyyli säilyykin.
Välilevyn pullistumille altistavat tilastollisesti myös nämä tekijät:
- istumatyö
- raskas fyysinen työskentely, etenkin epäergonomisissa asennoissa
- perintötekijät
- tupakointi
Hyvä lihaskunto voi ehkäistä pullistumien syntymistä, ja kevytkin arkiliikunta tukee selän aineenvaihduntaa. Erityisen tärkeää on ennen rankkaa liikuntasuoritusta lämmitellä hyvin.
Yhteenveto: välilevyn pullistuma ei ole maailmanloppu
Vaikka välilevyn pullistuma voi aiheuttaa kipua ja rajoittaa liikkumista, suurin osa niistä paranee ajan kanssa itsekseen. Oikealla hoidolla, maltilla ja pienillä arjen muutoksilla n. 90 % potilaista palaa normaalielämään muutamassa kuukaudessa ilman leikkausta.
Asiantuntijana Yliopiston Apteekin farmaseutti ja terveystieteiden maisteri Susanna Hynninen.