Tenniskyynärpään saadakseen ei tarvitse pelata tennistä tai edes pitää mailaa kädessään. Yleisimmin kyynärpään ulkosivun kipu iskee työperäisenä toimistotyöntekijöihin, siivousalan ihmisiin, käsityöläisiin ja rakennusalan ammattilaisiin.
Tästä artikkelista löydät napakassa muodossa tarvitsemasi tiedon tenniskyynärpään oireista, kotihoidosta ja siitä, milloin on viimeistään aika hakeutua lääkäriin.
Mikä on tenniskyynärpää?
Tenniskyynärpää (lääketieteellinen nimi lateraalinen epikondyliitti) syntyy kyynärpään ulkosivulla sijaitsevien ranteen ja sormien ojentajalihasten kiinnityskohdassa. Kipu johtuu jänteen ylikuormittumisesta ja siitä seuraavasta kudosvauriosta.
Vaiva on varsin yleinen, ja tyypillisimmin se ilmaantuu 35–55 vuoden iässä. Usein se kehittyy ns. vahvempaan käteen, eli oikeakätiselle oikeaan ja vasenkätiselle vasempaan kyynärpäähän.
Ensimmäisen kerran vaiva kuvattiin jo 1880-luvulla, kun tennis oli suuressa muodissa, ja kipu harmillisesti rajoitti harrastamista. Nimi on käytössä yhä, vaikka sekä tuolloin että nykyään se on yleisempi työhön liittyvänä vaivana.
Tenniskyynärpää vai golfkyynärpää?
Tenniskyynärpää ja golfkyynärpää muistuttavat toisiaan, mutta tenniskyynärpäässä kipu tuntuu kyynärpään ulkosyrjällä, golfkyynärpäässä taas sisäsyrjällä. Molemmat ovat lihasten kiinnittymiskohdan jännesairauksia.
Mistä tenniskyynärpää johtuu?
Tenniskyynärpää syntyy liiallisesta, toistuvasta kuormituksesta. Altistavia tekijöitä ovat:
Samanlaisina toistuvat liikkeet työssä: kirjoittaminen, hiiren käyttö, kokoonpanotyö, siivous, maalaus
Urheilulajit: esimerkiksi tennis, sulkapallo, padel, squash, golf, soutu ja painonnosto ovat tenniskyynärpäälle altistavia lajeja.
Ranteen väärä asento: ranteen pitkäaikainen koukistusasento työssä rasittaa ojentajalihaksia epätasaisesti, esimerkiksi hiirtä käytettäessä.
Virheellinen lyöntitekniikka: väärin tehty rystylyönti (backhand) on klassinen tenniskyynärpään aiheuttaja monissa mailapeleissä.
Äkillinen ylikuormitus, esimerkiksi raskaiden asioiden kantaminen. Tenniskyynärpää voi ilmaantua vaikkapa muuton aikana, kun siivous ja painavien asioiden kanniskelu saa nivelnastan seudun ärtymään.
Tenniskyynärpää vai hiirikäsi?
Hiirikäsi ei ole lääketieteellinen termi, vaan yleisnimitys toimistotyöläisen käsivaivoille. Myös tenniskyynärpäätä kutsutaan välillä hiirikädeksi, mutta oireiden taustalla voi olla myös esimerkiksi rannekanavaoireyhtymä.
Mistä tunnistaa tenniskyynärpään oireet?
Tenniskyynärpään tyypilliset oireet ovat:
- kipu kyynärpään ulkosivulla, paikantuu usein olkaluun ulomman nivelnastan kohdalle
- kosketusarkuus kyynärpäässä: alue on selvästi arka painettaessa
- kipu ranteen ojennuksessa, korostuu erityisesti vastustetussa liikkeessä
- kipu puristaessa, esimerkiksi kätellessä, purkkia avatessa tai maitopurkkia nostaessa
- heikentynyt puristusvoima: käsi väsyy nopeasti ja ote tuntuu heikommalta
- kipu sormia ojentaessa, usein voimakkainta keskisormen vastustetussa ojennuksessa
- säteilevä kipu kyynärvarressa: kipu voi levitä kyynärpäästä kohti rannetta
Hoitamaton tenniskyynärpää: riskit
Alkuvaiheessa tenniskyynärpään oireet tuntuvat yleensä vain rasituksessa. Moni toivookin tässä vaiheessa, että vaiva menisi itsestään ohi.
Jos rasitus kuitenkin jatkuu samanlaisena, eikä oireita hoideta, muuttuu tenniskyynärpää vaikeahoitoisemmaksi. Ajan mittaan tavalliset arjen toiminnot, kuten kahvikupin nostaminen tai hiiren käyttö, muuttuvat kivuliaiksi.
Kroonistunut tenniskyynärpää voi jäädä kiusaamaan kuukausiksi, jopa vuosiksi. Kivulla on ikävä taipumus laajentua ja säteillä kyynärvarteen, ja tilan pahentuessa se usein alkaa häiritä levossakin. Myös puristusvoima saattaa heikentyä, jolloin vaiva vaikuttaa myös arjen toimintakykyyn ja töissä pärjäämiseen.
Pitkittynyt tenniskyynärpää (yli 3 kuukautta kestänyt) on hyvä arvioituttaa ammattilaisella. Mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, sitä nopeammin toivutaan.
Tenniskyynärpään hoito
Tenniskyynärpään hoito etenee vaiheittain. Hoito perustuu kuormituksen hallintaan, terapeuttiseen harjoitteluun ja tarvittaessa lääketieteellisiin toimenpiteisiin.
Akuutti vaihe (0–4 viikkoa)
Toimi näin:
- Lepuuta kättä, eli vähennä kipua aiheuttavia liikkeitä.
- Käytä kyynärpäätukea. Tuki voi vähentää jänteeseen kohdistuvaa kuormitusta.
- Kylmähoida kipeää kohtaa. Haudo kyynärpään ulkosyrjää kylmäpussilla 10–15 min kerrallaan 2–3 kertaa päivässä.
- Ota käyttöön tulehduskipugeeli tai parasetamoli. Varmista aina annostus pakkauksesta ja keskustele tarvittaessa farmaseutin tai lääkärin kanssa lääkkeen sopivuudesta.
- Korjaa ergonomia. Tunnista ja poista kuormittavat tekijät työssä ja vapaa-ajalla.
Subakuutti ja krooninen vaihe (4+ viikkoa)
- Harjoittele nousujohteisesti (ks. omahoito-ohje).
- Turvaudu fysioterapeuttiin, joka suunnittelee yksilöllisen harjoitusohjelman ja voi tarjota ultraäänihoitoa ja manuaalista terapiaa.
- Kortisonipuudutepistoksista voidaan saada lyhytaikainen hyöty, mutta pidemmällä aikavälillä ne voivat lisätä uusiutumisen riskiä.
Tenniskyynärpään leikkaus
Tenniskyynärpään leikkaushoitoa harkitaan yleensä vasta, jos vaiva ei helpota muilla hoidoilla. Leikkaushoidon teho ei ole osoittautunut selvästi paremmaksi kuin konservatiivisen hoidon.
Jos leikkaukseen kuitenkin päädytään, operaatiossa lääkäri poistaa tai siistii kyynärpään ulkosyrjästä vaurioitunutta jännekudosta ja tarvittaessa kiinnittää tervettä kudosta uudelleen luuhun. Leikkaus tehdään usein pienestä viillosta tai tähystyksenä.
Toipuminen vie aikaa: kevyet arkiaskareet onnistuvat yleensä muutamassa viikossa, mutta käden normaali voima ja rasituskestävyys palautuvat tyypillisesti 3–6 kuukaudessa, joskus hitaammin. Kuntoutusharjoittelu on välttämätön osa toipumista.
Leikkaus ei siis ole pikaratkaisu, vaan viimeinen keino, joka edellyttää sitoutumista pitkään kuntoutukseen.
Tenniskyynärpään omahoito-ohjeet pähkinänkuoressa
- lepo 1–2 viikkoa
- vältä liikkeitä, jotka tekevät kipeää
- rannetuki yökäyttöön
- kyynärpäätuki päiväkäyttöön
- kylmähoito
- parasetamoli ja kipugeeli pakkauksen ohjeen mukaan
- venyttelyharjoitus kyynärvarteen (kts. seuraavat jumppaohjeet)
- Nosta käsi eteesi.
- Taivuta rannetta alas.
- Pidä kyynärpää suorana.
- Jännitä käsiteltävää kättä ylöspäin vastusta vasten.
- Pidä jännitys alkuun muutamia sekunteja.
- Toista useita kertoja päivässä.
- Vältä kovaa kipua: tee alkuun varovaisesti.
Tenniskyynärpää ja sairausloma
Jos tenniskyynärpää haittaa työkykyä merkittävästi ja etenkin, mikäli työssä altistutaan sitä pahentaville liikkeille, voi akuutissa kipuvaiheessa muutaman päivän sairausloma olla paikallaan. Korvaava, kättä vähemmän rasittava työ voi myös tulla kysymykseen.
Pitkittyneessä tenniskyynärpäässä sairausloma ei tavallisesti ole ensisijainen ratkaisu. Eniten hyötyä saadaan, kun ergonomia ja työtehtävien muokkaus yhdistetään kuntoutukseen. Pelkkä lepo ei paranna vaivaa.
Milloin lääkäriin?
Jos vaiva on sinulle jo tuttu ja työt sujuvat, ei lääkäriin ole kiirettä: noudata omahoito-ohjeita ja seuraile tilannetta rauhassa.
Hakeudu vastaanotolle, jos:
- kipu on kestänyt yli 4 viikkoa
- kipu on erittäin voimakas tai estää normaalin työn tekemisen
- kipu tuntuu levossa ja yöllä
- puristusvoima on selvästi heikentynyt
- oireet pahenevat omahoidosta huolimatta
Lääkäriin kannattaa hakeutua myös, jos olet satuttanut kyynärpään tapaturmaisesti tai muuten epäilet kivun syyksi jotakin muuta kuin tenniskyynärpäätä. Tarvittaessa tilannetta voidaan selvitellä ultraääni- tai magneettitutkimuksella.
Tenniskyynärpään ennaltaehkäisy
Tenniskyynärpään ennaltaehkäisyssä tärkeimpiä ovat hyvä ergonomia ja kuormituksen hallinta.
Toistotyötä tai voimakasta puristusotetta vaativissa tehtävissä on tärkeää pitää ranne mahdollisimman neutraalissa asennossa ja vaihdella työskentelyasentoja säännöllisesti.
Säännölliset tauot, kyynärvarren lihasten vahvistaminen sekä kevyet venytykset auttavat pitämään jänteet kunnossa. Lisäksi oikeanlainen välineistö vähentää turhaa rasitusta. Esimerkiksi toimistotyössä pystyhiiri voi olla ratkaiseva apu.
Kun keho antaa ensimmäisiä merkkejä ärsytyksestä, kuormitusta kannattaa keventää heti, jotta vaiva ei pääse pitkittymään.
Usein kysyttyä tenniskyynärpäästä
Kuinka kauan tenniskyynärpää kestää?
Tenniskyynärpää kestää tyypillisesti muutamasta viikosta 12 kuukauteen. Oikein hoidettuna ja kuntoutettuna toipuminen on nopeampaa. Hoitamaton tenniskyynärpää voi kroonistua.
Voiko tenniskyynärpää parantua itsestään?
Osa lievistä tapauksista paranee levolla ja kuormituksen vähentämisellä, mutta toipuminen on hitaampaa ilman aktiivista kuntoutusta. Pitkittynyt tenniskyynärpää kannattaa aina arvioituttaa ammattilaisella.
Saako tenniskyynärpään kanssa urheilla?
Kevyt liikunta on sallittua, mutta kipua aiheuttavia liikkeitä tulee välttää. Urheilu kannattaa aloittaa asteittain ja tarkistuttaa tekniikka tarvittaessa urheilufysioterapeutilla.
Auttaako kortisonipistos tenniskyynärpäähän?
Kortisonipistos voi lievittää kipua, mutta se ei hoida tenniskyynärpään perussyytä. Se saattaa myös lisätä vaivan uusiutumisen todennäköisyyttä. Lääkäri arvioi tarpeen erikseen.
Miten tenniskyynärpää diagnosoidaan?
Lääkärin kliininen tutkimus yleensä riittää. Diagnoosi voidaan tarvittaessa varmistaa ultraäänitutkimuksella tai magneettikuvauksella.
