Sietämätöntä kutinaa aiheuttavat syyhypunkit näyttävät tulleen monilla alueilla vastustuskykyisiksi tutulle syyhylääkkeelle. Epidemia jylläsi – mutta ratkaisu löytyi Yliopiston Apteekin valmistuksesta.
Ihoa kutittaa niin paljon, että ei pysty nukkumaan
Siltä tuntuu syyhy – vaiva, joka on viime vuoden aikana ryöpsähtänyt eri puolilla Suomea. Hirvittävän kokovartalokutinan aiheuttajia ovat alle millin kokoiset syyhypunkit, jotka kaivavat pikku käytäviä etenkin käsiin ja nivusiin.
Vaikka punkkeja on iholla yleensä vain kymmenkunta, niin kaikkialla kutisee. Erityisen voimakkaaksi kutina käy iltaisin ja öisin, kertoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Janne Räsänen Taysin ihotautien klinikalta.
”Pitkälle edenneen syyhyn kutinaa on kuvattu vaikeimmaksi kutinaksi, mitä on”, hän sanoo.
Vuonna 2022 syyhytartuntoja todettiin Taysissa enemmän kuin vuosiin. Tilanne on ollut erityisen vaikea siksi, että syyhyn hoidossa punkit vaikuttavat tulleen vastustuskykyisiksi yleiselle syyhylääkkeelle, Räsänen kertoo.
Kuitenkin Yliopiston Apteekista löytyi ratkaisu ongelmaan. Ratkaisu ongelmaan oli apteekissa valmistettava rikkivaseliini.
Valmistuksen asiantuntijat apuna
Yliopiston Apteekki valmistaa syyhyyn lääkäreiden tilauksesta lääkevalmisteita, joita apteekista ei valmiina saa.
Valmistusosastolla ja laboratoriossa toimii yhteensä 50 asiantuntijaa, jotka ovat erikoistuneet lääkevalmistukseen. Lääkevalmistus on Yliopiston Apteekin erityistehtävä. Se auttaa tilanteissa, joissa potilas tarvitsee sellaista lääkettä, jota ei muutoin ole apteekista saatavilla.
Valmisteet tehdään aina lääkärin määräämällä erityisreseptillä. Syksyllä 2022 havaittiin laajasti, että rikkivaseliinivoide auttaa usein syyhytartuntojen hoidossa. Yliopiston Apteekin valmistusosastolla tuotettiin yhä enemmän tätä voidetta.
Lääkärit alkoivat kirjoittaa yhä enemmän rikkivaseliinivoiteen reseptejä, koska he olivat huomanneet sen tepsivän monessa tilanteessa hyvin syyhypunkkeihin.
Rikkivaseliini vaikuttaa tehonneen
Mutta miksi rikkivaseliinia tarvittiin juuri nyt? Siksi, että permetriinivoide ei enää tehoa syyhypunkkiin yhtä hyvin kuin ennen, kertoo Janne Räsänen.
Suomessa ja muualla Euroopassa on tavattu permetriinille vastustuskykyisiä syyhykantoja. Tällaisia syntyy todennäköisesti silloin, kun lääkettä käytetään laajamittaisesti ja toistuvasti, eivätkä kaikki punkit kuolekaan lääkkeeseen.
Tällöin jatkoon valikoituu punkkeja, jotka sietävät keskimääräistä paremmin myös suurempia permetriinipitoisuuksia, Räsänen selittää.
Kun tällaista tapahtuu toistuvasti isossa mittakaavassa, ei tavallinen permetriinivoide enää tepsikään. Sen vuoksi ihotautilääkärit ympäri Suomen ovat taas turvautuneet syyhyn hoidossa rikkivaseliiniin.
”Rikkivoiteellakaan ei päästä 100-prosenttiseen hoitotasoon. Kuitenkin kulunut kevät on jo ollut viime syksyä huomattavasti rauhallisempi. Luulen, että rikkivaseliinin käyttö loppuvuodesta alkaen on johtanut siihen, että epidemioita on saatu paremmin hoidettua ja tartuntaketjuja katkaistua.”