Kissan madotus – näin häädät kissan madot ja loiset

Milloin kissan madotus on tarpeen? Kissan sisäloiset, kuten suolinkaiset ja heisimadot, voivat aiheuttaa monenlaisia oireita ja terveyshaittoja kissalle. Siksi kissan madotus on tärkeä osa lemmikin terveydenhoitoa. Lue eläinfarmaseutin vinkit, milloin kissa kannattaa madottaa, mitkä ovat yleisimmät kissan madot ja miten valita sopiva kissan matolääke Yliopiston Apteekin valikoimasta.

”Kissan madotus on osa ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Sisäloiset voivat aiheuttaa oireita ilman näkyviä merkkejä, joten ennaltaehkäisy ja säännöllinen seuranta ovat tärkeitä”, painottaa eläinfarmaseutti Kati Sairanen.

Kissan madot – mitä loisia kissalla voi olla?

Kissan tärkeimmät sisäloiset voidaan jakaa matoihin ja alkueläimiin. Kissan yleisimmät madot ovat sukkula- eli pyörömatoja, kuten suolinkainen, sekä laakamatoja, kuten heisimato. Alkueläimistä yleisin on giardia ja nämä tartunnat hoidetaan eläinlääkärin valvonnassa.

• Suolinkainen on Suomen yleisin kissan sisäloinen. Tartunta voi syntyä ravinnon (esim. jyrsijät), ulosteiden tai imetyksen yhteydessä emokissalta pennulle maidon välityksellä.
• Kissan heisimato vaatii jyrsijän, kuten myyrän tai hiiren syömistä. Näin saalistavat ulkona liikkuvat kissat ovat riskiryhmä.

Kissan madot – oireet

Kissan sisäloistartunta voi olla oireeton, mutta yleisimpiä oireita ovat:

• Ripuli ja oksentelu
• Yskä, jos loisia on keuhkoissa
• Kiilloton turkki ja laihtuminen
• Pennulla pömppövatsa ja kasvu hidastuu

”Aikuisella kissalla sisäloistartunta on usein täysin oireeton. Jos kissa oksentaa madon tai ulosteessa näkyy loisen osia, on se merkki voimakkaasta tartunnasta”, kertoo eläinfarmaseutti Kati Sairanen.

Kissanpennun madotus – tärkeä osa pentuajan hoitoa

Kissanpennut suositellaan madotettavaksi 3 viikon iästä alkaen 2 viikon välein siihen asti, kunnes pentu täyttää 16 viikkoa. Näin madotus tulee hoidettua hyvin ennen 16-viikkoisen pennun rokotuksia.

• Mirrix vet -tahna on hyvä vaihtoehto kissanpennuille. Pasta on helppo annostella suoraan suuhun tai ruoan joukkoon.

Asiantuntijan vinkki: ”Pastamainen matolääke on usein helpoin annettava pienelle pennulle”, neuvoo eläinfarmaseutti Kati Sairanen.

Sisäkissan madotus – kuinka usein?

Sisäkissojen madotus perustuu yleensä ulostetutkimukseen. Jos kissa ei saalista eikä syö raakaa ruokaa, loistartunnan riski on pieni.

”Vaikka kissa ei ulkoilisi, voi esimerkiksi järvikalan syöttäminen lisätä loistartunnan riskiä. Sisäkissojen madotus tai ulostetutkimus kannattaa tehdä 1–2 kertaa vuodessa”, muistuttaa eläinfarmaseutti Kati Sairanen.

Sisäloistutkimus madotustarpeen selvittämiseen ja matolääkkeen valinta

Apteekista saatava sisäloistutkimuspaketti auttaa selvittämään madotustarpeen ilman turhia lääkityksiä.

Ulkokissan madotus – saalistava kissa tarvitsee loistorjuntaa säännöllisesti

Saalistavat kissat, kuten hiiriä pyydystävät ulkokissat tarvitsevat laajakirjoisen matolääkityksen sekä sukkula- että heisimatoja vastaan. Madotus voi olla tarpeen jopa kuukauden välein.

• Axilur on kissalle tehokas lääke suolinkaisiin ja muihin sukkulamatoihin.
• Flubenol oraalipasta tehoaa sekä sukkulamatoihin että heisimatoihin.

”Saalistavan kissan riski saada sekä suolinkais- että heisimatotartunta on suuri. Madotus on hyvä tehdä 4 kertaa vuodessa, ja jos kissa saalistaa päivittäin, niin jopa kuukauden välein. Uusintatartunnan riski on saalistavilla kissoilla päivittäinen. Kesäaikaan ulkokissat voivat tarvita myös punkkitorjuntaa. Valitse loislääkkeet huolella, jotta päällekkäisyydet vältetään”, neuvoo Kati Sairanen.

Niskaan laitettava matolääke kissalle – helppo vaihtoehto

Jos kissalle on hankala antaa tabletteja, niskaan laitettava matolääke kissalle voi olla paras ratkaisu.

• Dronspot vet on paikallisvaleluliuos, joka tehoaa sekä sukkula- että heisimatoihin.

”Paikallisvaleluliuos on hyvä vaihtoehto vastahakoiselle kissalle. Noudata lääkkeen pakkausselosteen ohjeita tarkasti”, ohjeistaa Kati Sairanen.

Kuinka antaa kissalle matolääke?

Kissan matolääkkeen antaminen voi vaatia kärsivällisyyttä. 

Asiantuntijan vinkki: Ota kissa syliisi takaapäin, pysy rauhallisena ja laita lääke syvälle suuhun. Pidä kissan kuonosta kiinni, nosta pää ylös ja hiero kevyesti nielua, kunnes nielemisrefleksi tapahtuu.

”Tarvittaessa voit käyttää apteekin tablettiruiskua tai Easypill-makupaloja, jotka helpottavat lääkkeen antamista”, neuvoo eläinfarmaseutti Kati Sairanen.

Kissan madotus ja zoonoosiriski

Tarttuuko kissan madot ihmiseen? Kyllä, mutta riski on pieni, eivätkä kaikki kissan madot tartu ihmiseen.

Kissan sisäloisista esimerkiksi suolinkainen on zoonoosi ja voi siirtyä myös ihmiseen. Siksi hyvä hygienia ja kissan säännöllinen madotus ovat tärkeitä koko perheen terveyden kannalta.

Yhteenveto – kuinka usein kissan madotus tehdään?

• Kissanpennut: 3 viikon iästä alkaen säännöllisesti
• Aikuiset sisäkissat: Ulostetutkimuksen mukaan, yleensä 1–2 kertaa vuodessa
• Ulkokissat: Tarvittaessa jopa kuukausittain

”Madotussuunnitelma kannattaa räätälöidä kissan iän, elämäntavan ja riskitekijöiden mukaan. Huomioi myös ulkomaan matkat. Kissan madotuksessa on tärkeää käyttää matolääkettä oikea painon mukainen annos”, kiteyttää eläinfarmaseutti Kati Sairanen.

Asiantuntijana Yliopiston Apteekin eläinfarmaseutti Kati Sairanen.