Antibioottipumppuhoitomuoto mullisti kotisairaalan arjen

Turun kaupunginsairaalan kotisairaala hoitaa infektiopotilaita. Yhteistyö kotisairaalan ja Yliopiston Apteekin välillä alkoi, kun sairaalalla oli tarve kotiuttaa hyvinvoivia infektiopotilaita. Hiljalleen rakennettu ja testattu antibioottipumppupalvelu palkitsee nyt arjen hoitotyössä. Osaston ylilääkärin ja hoitajan mukaan potilastyytyväisyys ja hoitajien työmäärän voimakas lasku ovat kaksi työn kirkkainta palkintoa. 

Turun kotisairaalan tehtävä on antaa suonensisäisiä hoitoja niille potilaille, jotka pystyvät olemaan kotona. Hoidon kriteereinä on hoidettavan potilaan soveltuvuus kotisairaalahoitoon sekä hänen halunsa kotona tapahtuvaan hoitoon.

Usein kyseessä on akuutin vaiheen ohittanut potilas, joka ei vaadi enää valvontatason hoitoa sairaalassa – hän voi potea esimerkiksi ruusua, keuhkokuumetta tai tekonivelinfektiota. 

Yhteistyö kotisairaalan ja Yliopiston Apteekin välillä alkoi, kun sairaalalla oli tarve kotiuttaa hyvinvoivia tekonivelinfektiopotilaita. Yliopiston Apteekki rakensi varta vasten antibioottipumppupalvelulle soveltuvat steriilit pudastilat Helsingin pääkonttorilleen. Turun kaupunginsairaalan kotisairaalasta tuli täysin uuden palvelun pilottikohde.

Pilotointivaiheessa huomattiin, että paikallisen sairaala-apteekin ja hoitoyksikön välinen yhteistyö on yksi kriittisimmistä asioista koko antibioottipumppuhoitomuodossa.

Harvemmin sairaala-apteekki toimii yhteistyössä osastojen kanssa, mutta antibioottipumppupalvelu on muuttanut tämän. Turun sairaala-apteekin proviisori onkin ollut erittäin aktiivien ja antanut käytännön tukea hoitajille potilas- ja annosteluohjeidenkin suhteen.

Vapautuneita vuodepaikkoja ja uusia rekrytointeja

Turun kaupunginsairaalan osaston ylilääkäri Maija Valta on innostuja. Antibioottipumppuhoitomallia valmisteltiin Yliopiston Apteekin ja Turun kotisairaalan välillä jo aiemmin, mutta konkretiaan päästiin vasta, kun Valta ja nuori erikoistuva lääkäri laittoivat pyörät pyörimään. 

– Voi sanoa, että antibioottipumppuhoitomuoto mullisti arkemme. Meillä oli hyväkuntoinen potilasryhmä, joka makasi pitkiä aikoja sairaalassa tylsistyneinä. Näimme, että he hyötyisivät kotona tapahtuvasta suonensisäisestä hoidosta ja samalla antibioottipumppujen ansiosta sairaalassa vapautuisi niin vuodepaikkoja kuin hoitajien infuusiohoidon antamiseen kuluvia hoitokertoja, Valta kertoo.

– Saimme parahiksi uuden innokkaan erikoistuvan lääkärin (VTM, LL Jenni Saarenketo), joka tekee väitöskirjaa antibioottiresistenssistä ja halusimme ottaa antibioottipumput osaksi tutkimusta. Koska meitä oli kotisairaalassa kaksi lääkäriä, pääsimme aloittamaan vankomysiinipumppuhoidot, Valta kertaa tapahtumia.

Vallan mukaan hoitomuoto on tuonut Turun kaupunginsairaalalle paljon valtakunnallista tunnettuutta ja he ovat saaneet sen ansioista paljon hyviä rekrytointeja. Kiinnostus antibioottipumppuhoitoa kohtaan on lääkäreidenkin keskuudessa korkea.

Lisäksi hoitohenkilökunta on ottanut antibioottipumppuhoitomuodon hyvin vastaan, eivätkä he pelänneet pumppujen vievän heidän töitään.

Antibioottipumppuhoidolla kustannussääntöjä ja potilastyytyväisyyttä

Osastonhoitaja Pia Björklöf on ollut antibioottipumppuhoidossa mukana sen alkutaipaleelta asti. Björklöfin mukaan tyytyväisyys on ollut korkealla niin hoitajien kuin potilaiden tyytyväisyyskyselyissä. 

– Meillä hoitajilla pumppuhoitomuodon hyödyt näkyvät ajan, ajokilometrien sekä vuodeosaston hoitopäivien säästössä. Lisäksi se mahdollistaa useampien potilaiden hoidon, Björklöf sanoo.

– Vankomysiini on antibiootti, jolla hoidetaan muun muassa tekonivelinfektioita, luutulehduksia sekä sydänläppien tulehduksia. Vankomysiinillä hoidetut potilaat ovat täysin uusi potilasryhmä, joita ei ole aiemmin voitu hoitaa kotona. Olemme laskeneet, että tällä hoidolla voidaan säätää vähintäänkin vuoden verran osastopaikkoja, Valta lisää.

Pumppuhoitoa koskevassa jatkuvassa asiakastyytyväisyyskyselyssä potilaiden tyytyväisyys on todella korkealla ja eniten vastauksissa korostuu kiitollisuus siitä, että he saavat olla kotona ja pystyvät liikkumaan.

Kaikki vastaajat valitsisivat antibioottipumppuhoitomuodon uudelleen, jos muodostuisi uusi hoidon tarve ja kyseinen hoitomuoto olisi mahdollinen. Lisäksi kaikki vastaajat suosittelisivat pumppuhoitoa vastaavaa hoitoa tarvitseville.

– Kerran yksi potilas kysyi, että saako ajaa moottoripyörällä ja vastasin, että ei kun menoksi – pumppu ei ole mikään este, Björklöf naurahtaa.