Ihminen tarvitsee vitamiinien lisäksi toistakymmentä erilaista epäorgaanista alkuainetta, joita kutsutaan kivennäisaineiksi tai hivenaineiksi. Hivenaineita tarvitaan hyvin pieniä määriä, alle 100 mg päivässä. Kivennäisaineiden päivittäinen tarve on tätä suurempi.

Monipuolisesta ravinnosta saadaan yleensä kaikki tarvittavat kivennäis- ja hivenaineet. Joissain tapauksissa niiden tarve kuitenkin kasvaa, jolloin täydennysvalmisteet ovat paikallaan.

 hivenaineet

Jodi

  • Jodi on kilpirauhashormonien, kuten tyroksiinin rakennusaine. Jodia tarvitaan varsinkin keskushermoston normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Jodioitu ruokasuola on tärkein jodin lähde.Jodi varastoituu kilpirauhaseen, ja sen tarve on aikuisilla 150 mikrogrammaa vuorokaudessa.
  • Puute aiheuttaa struumaa eli kilpirauhasen laajentumista ja vajaatoimintaa. Oireita ovat väsymys, hitaus ja painonnousu. Lapsilla jodin puute voi aiheuttaa kasvuhäiriöitä. Maidoton ruokavalio, jodioimattoman suolan (sormisuolan) käyttö ja runsas valmisruokien nauttiminen voivat altistaa jodin puutteelle. 

Rauta

Rauta on veren hemoglobiinin tärkeä rakenneosa ja se osallistuu hapen kuljettamiseen lihaksiin. Elimistö säätelee rautatasapainoa imeytymisen säännöstelyllä. Mikäli rautavarastot ovat täynnä, rautaa ei juurikaan imeydy ja puutoksen yhteydessä imeytyminen paranee.

  • Raudan tarve on miehillä 9 mg ja naisilla 15 mg vuorokaudessa. Naisten suurempi tarve johtuu kuukautisvuodosta. Rautaa on verivalmisteissa, sisäelimissä, lihassa ja täysjyväviljassa, erityisesti ruisleivässä. Eläinkunnan tuotteissa rauta on paremmin imeytyvässä muodossa kuin kasvikunnan tuotteissa. Imeytyminen paranee, jos ateriassa on myös C-vitamiinia tai lihaproteiinia (esim. kala, kana). Maitotuotteet, palkokasvit, kananmunan ja soijan proteiinit sekä suklaa, kahvi ja tee puolestaan heikentävät imeytymistä.
  • Raudan puute aiheuttaa anemiaa eli punasolujen määrän vähenemistä. Oireita ovat väsymys, kalpeus, paleleminen ja suorituskyvyn aleneminen. Jos raudan nauttiminen aiheuttaa pahoinvointia ja vatsavaivoja, päiväannoksen jakaminen pienempiin kerta-annoksiin helpottaa oireita.

Seleeni

Seleeni toimii elimistön antioksidanttina, se sitoo itseensä haitallisia raskasmetalleja ja osallistuu kilpirauhashormonien toimintaan.

  • Seleenin tarve on naisilla 50 ja miehillä 60 mikrogrammaa vuorokaudessa. Seleeniä on runsaasti täysjyväviljassa, lihassa, kalassa ja maitotuotteissa
  • Seleenin puutos aiheuttaa sydänlihaksen rappeumaa. Puutostila on harvinainen, koska seleeniä lisätään lannoitteisiin. Luomutuotteiden seleenipitoisuus on kuitenkin alhainen, joten luomutuotteita suosivilla kasvissyöjillä seleenin saanti saattaa olla puutteellinen.

Sinkki

Sinkki osallistuu elimistössä mm. kasvuun ja kehitykseen, valkosolujen muodostumiseen sekä mm. A-vitamiinin ja monityydyttymättömien rasvahappojen aineenvaihduntaan. Sinkki on myös antioksidantti.

  • Sinkkiä tarvitaan 7-9 mg vuorokaudessa. Tarve on suurimmillaan kasvavilla lapsilla sekä raskaana olevilla ja imettävillä naisilla. Sinkin saannin ei pitäisi ylittää 15 - 20 mg vuorokaudessa, koska liiallinen saanti heikentää mm. raudan imeytymistä. Parhaita sinkin lähteitä ovat täysjyvävilja, pähkinät ja naudanliha. 
  • Puute voi aiheuttaa esimerkiksi kasvun hidastumista, haavojen parantumisen hidastumista ja myös muita iho- ja silmäoireita.

Tutustu verkkoapteekin rautavalmisteisiin ja muihin hivenaineisiin.